Jouduin vastikään tilanteeseen, jossa minua pyydettiin vertaamaan itseäni muihin joogaopettajiin ja määrittelemään, mikä tekee minusta paremman kuin ne muut.
Tämä kysymys pysäytti minut, hetkeksi. Muistin, miten tuttu kysymys tällainen oli aiemmassa elämässäni (työurallani). Piti osata kuvailla, miksi olen parempi kuin muut. Olin opetellut hyvin, miten itsestä kerrotaan ylistävästi.
Tällä kertaa ylistävää puhetta itsestäni ei tullut. Kysymys lähinnä hämmensi minua sekä sai minut tiedostamaan sen, miten paljon olen erkaantunut tämänkaltaisesta ajattelumallista tai hienommin sanottuna tietoisuuden tilasta.
En kokenut tarvetta enkä halua lähteä vertailemaan itseäni muihin tai kohottamaan omaa arvoa toisen edessä, kilpailemaan siitä, kuka on paras. Sellaisen en halua olla omaa elämääni tai osa minua enää. Kaikki tämän kaltainen vertailu ajaa meitä syvemmälle kaksinaisuuteen (dualismi), erillisyyteen muista ja luonnosta. Pois meidän todellisesta olemuksesta (non-dualistinen olemus).
Yoga is ultimate practice of Love
Jooga opettaa meitä rakastamaan ehdoitta itseä ja muita. Jooga onkin yksi rakkauden hoitomuotoja; “Yoga is ultimate practice of Love”. Jooga opettaa meitä rakastamaan itseä ehdoitta, ja sitä myötä ehdoton rakkaus muita ja luomakuntaa voi avautua, ja kasvamme kohti pyyteettömän rakkauden tilaa. Tällöin menemme kohti ykseyden tilaa, pois siitä tietoisuudesta, että on erillinen sinä ja minä. Ykseydessä toisen onnellisuus on minun onnellisuutta, toisen suru on minun surua.
Jooga on henkisen kasvun menetelmä, jossa opettaja toimii opettajana että oppilaana
Jooga on henkisen kasvun menetelmä, jossa joogaopettaja toimii sekä opettajana että oppilaana. Sanotaan, että jokaiselle annetaan oikeat opettaja(t) elämän polulla. Opettaja voi olla esim. elämä itse ja sen tapahtumat, jokin aate/uskonto tai konkreettisesti opettaja (henkilö). Kun oppilas on valmis, juuri oikea opettaja ilmaantuu hänen elämään. Kun opettaja on opettanut sen, mitä piti opettaa, uusi juuri se oikea opettaja siihen hetkeen ilmaantuu oppilaalle. Näin ollen, oppilaalle löytyy aina se oikea opettaja, jota hän tarvitsee juuri sillä hetkellä. (Jooga)opettaja opettaa sen ajan, kunnes oppilas on valmis siirtymään eteenpäin. Toisin sanoen opettajalle ilmaantuu juuri oikeat oppilaat siinä hetkessä, eikä niistä pidä tai tarvitse kilpailla.
Opetan niitä, joille minä olemuksena, opetustyylini, tavat, omat kokemukseni ja oivallukseni elämästä resonoivat siinä hetkessä. Ne oppilaat, jotka kokevat pääsevänsä eteenpäin omalla elämänpolulla minun opetuksessa, tulevat opetustunneilleni kunnes tulee hetki, milloin minun tiedot ja taidot eivät enää vie eteenpäin, ja oppilas siirtyy toisen opettajan opetukseen.
Jooga itsessään ja opettajuus on kauniilla tavalla toiminut opettajana minulle ja auttanut minua päästämään irti tavasta (vertailu muihin), joka ajaa meitä pois ykseydestä, todellisesta luonteestamme, rakkaudesta. Tämä on auttanut saavuttamaan autenttisen tilan; sen, että olen aito itseni, vapaa, rakastan itseäni ja muita ehdoitta. Tällöin elämä kulkee virtaavana tuoden asiat (oppilaat) eteeni.
Jos maailmassa ei olisi tätä vertailua; minä ja sinä, kumpi on parempi, mikä kulttuuri on paras, mikä uskonto on se oikea jne. ihmiskunta voisi parempi, paljon paremmin. Uskon siihen, että tämä tila (ykseys) on saavutettavissa ja tulemme sen saavuttamaan jonain päivänä, opettajan (Elämän) opastuksella.
Kuvan otti Ihana Sofia Elisabeth Suokko