Jooga yhdistää liikkeen, hengityksen ja tietoisen läsnäolon. Harjoituksen ei tarvitse olla vaikea tai fyysisesti vaativa – joogassa olennaista on löytää omaan kehoon ja elämäntilanteeseen sopiva tapa harjoitella.
Jooga tunnetaan usein fyysisistä asennoista ja liikkuvuusharjoittelusta, mutta se on paljon muutakin. Joogaharjoitukseen voi kuulua liikettä, hengitysharjoituksia, rentoutumista, keskittymistä ja meditaatiota. Eri joogatyylit painottavat näitä osa-alueita eri tavoin.
Joogaa voi harjoitella monesta syystä. Yksi etsii keholle liikettä ja liikkuvuutta, toinen rauhallista hetkeä kiireisen arjen keskelle ja kolmas haluaa tutustua hengitykseen tai meditaatioon. Joogassa ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa harjoitella.
Siksi joogan aloittaminen ei edellytä notkeutta, hyvää kuntoa tai aikaisempaa kokemusta. Harjoitusta voidaan soveltaa lähtötason, tavoitteiden ja oman kehon mukaan.
Mitä jooga on?
Jooga on Intiassa kehittynyt harjoitusperinne, jolla on pitkä historia ja useita erilaisia suuntauksia. Nykyisin joogaa harjoitetaan ympäri maailmaa hyvin erilaisissa muodoissa aina fyysisestä asanaharjoittelusta hengitys- ja meditaatioharjoituksiin.
Sana jooga ei siis tarkoita yhtä tiettyä harjoitusta. Sen alle mahtuu lukuisia joogatyylejä ja harjoittelutapoja. Joissakin harjoituksissa liikutaan dynaamisesti, toisissa viivytään asennoissa pitkään ja osa harjoituksista voidaan tehdä lähes kokonaan paikallaan.
Wisdomyogassa joogaa tarkastellaan kokonaisuutena, jossa kehon harjoittaminen, hengitys ja mielen rauhoittaminen voivat täydentää toisiaan.
Mitä joogassa tehdään?
Joogaharjoituksen sisältö riippuu paljon joogasuunnasta ja tunnin tavoitteesta. Fyysisten asentojen lisäksi harjoituksessa voidaan käyttää hengitystä, keskittymistä, rentoutumista ja meditaatiota.
Liike ja asanat
Jooga-asennoissa kehoa liikutetaan eri suuntiin ja harjoitetaan muun muassa liikkuvuutta, tasapainoa, kehonhallintaa ja voimaa.
Hengitys
Hengitys on keskeinen osa monia joogaharjoituksia. Hengityksen havainnointi auttaa yhdistämään liikkeen ja huomion samaan hetkeen.
Rentoutuminen ja läsnäolo
Rauhalliset harjoitukset, rentoutuminen ja meditaatio voivat tarjota mahdollisuuden hidastaa ja suunnata huomio hetkeksi pois arjen ärsykkeistä.
Mitä hyötyä joogasta voi olla?
Joogan vaikutukset riippuvat muun muassa harjoittelutavasta, harjoittelun säännöllisyydestä ja yksilöllisistä lähtökohdista. Jooga voi sisältää sekä fyysistä liikuntaa että keho–mieli-harjoittelua, joten eri harjoitukset voivat tukea hyvinvointia eri tavoin.
Fyysisessä joogaharjoituksessa voidaan harjoittaa esimerkiksi liikkuvuutta, lihasvoimaa, tasapainoa ja kehonhallintaa. Rauhallisemmissa harjoituksissa huomio voi puolestaan olla hengityksessä, rentoutumisessa ja tietoisessa läsnäolossa.
Joogaa ei kuitenkaan kannata ajatella yksittäisten vaivojen yleislääkkeenä. Jos sinulla on sairaus, vamma tai harjoitteluun vaikuttavia oireita, harjoittelun sopivuus kannattaa tarvittaessa arvioida terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Hyvä joogaharjoitus mukautuu harjoittelijaan. Asennon ulkoinen muoto ei ole tärkeämpää kuin se, miltä harjoitus omassa kehossa tuntuu.
Hengitys on olennainen osa joogaa
Joogassa hengitystä ei nähdä vain automaattisena toimintona, vaan myös harjoituksen kohteena. Hengitystä voidaan havainnoida sellaisenaan, yhdistää liikkeeseen tai harjoitella erilaisten hengitystekniikoiden avulla.
Aloittelijalle tärkeintä ei ole monimutkaisten tekniikoiden opettelu. Jo oman luonnollisen hengityksen huomaaminen voi olla hyvä lähtökohta.
Joogatyylejä on monia
Joogasta puhuttaessa vastaan tulevat esimerkiksi Hatha, Yin, Vinyasa, Ashtanga ja monet muut nimet. Ne eivät tarkoita, että pitäisi heti tietää, mikä niistä on itselle oikea. Joogatyylit eroavat toisistaan esimerkiksi harjoituksen tempon, fyysisyyden ja painotusten suhteen.
Hatha jooga
Hatha toimii monien nykyisten fyysisten joogamuotojen pohjana. Harjoitukseen voi kuulua asentoja, hengitystä ja rauhoittumista. Lue lisää Hatha joogasta.
Yin jooga
Yin joogassa harjoitus on yleensä rauhallinen ja asennoissa viivytään pidempään. Se tarjoaa hyvin erilaisen kokemuksen kuin dynaamisempi jooga. Tutustu Yin joogaan.
Miten joogan voi aloittaa?
Joogan aloittamisen ei tarvitse olla suuri projekti. Alussa tärkeämpää kuin pitkät harjoitukset on löytää sellainen tapa harjoitella, johon on helppo palata uudelleen.
- Aloita riittävän helposta. Valitse aloittelijalle tarkoitettu harjoitus ja anna itsellesi aikaa opetella liikkeet rauhassa.
- Älä vertaa itseäsi muihin. Liikkuvuus ja kehon mittasuhteet ovat yksilöllisiä, joten sama asento näyttää eri ihmisillä erilaiselta.
- Harjoittele säännöllisesti mieluummin kuin paljon kerralla. Lyhytkin harjoitus voi auttaa rakentamaan rutiinia.
- Kuuntele kehoa. Joogassa ei ole tarkoitus pakottaa kehoa asentoon tai harjoitella kivun läpi.
Voiko joogaa harjoitella kotona?
Kyllä. Joogaharjoitus ei välttämättä vaadi erityisiä välineitä tai pitkää harjoitusaikaa. Kotona harjoittelu voi olla esimerkiksi muutaman liikkeen rauhallinen kokonaisuus, hengitysharjoitus tai pidempi ohjattu harjoitus.
Aloittelijalle ohjattu harjoitus voi helpottaa turvallisen tekniikan ja itselle sopivien variaatioiden löytämistä.
Jooga voi kulkea mukana myös työpäivässä
Joogaharjoituksen ei tarvitse rajoittua joogamatolle. Kevyttä liikettä, hengityksen havainnointia ja lyhyitä pysähtymisen hetkiä voidaan tuoda myös työpäivän yhteyteen.
Työhyvinvointiin liittyvälle joogalle olemme rakentaneet oman kokonaisuutensa, jotta tämä sivu voi keskittyä joogaan yleisesti.
Usein kysyttyä joogasta
Tarvitseeko joogassa olla notkea?
Ei. Notkeus ei ole joogan aloittamisen edellytys. Liikkuvuus vaihtelee yksilöllisesti, ja harjoituksia voidaan soveltaa omalle keholle sopiviksi.
Onko jooga liikuntaa?
Jooga voi olla fyysistä liikuntaa, mutta kaikki joogaharjoitukset eivät ole samalla tavalla kuormittavia. Joogaan voi kuulua myös hengitys-, rentoutumis- ja meditaatioharjoituksia.
Kenelle jooga sopii?
Joogasta löytyy hyvin erilaisia harjoittelutapoja ja niitä voidaan usein soveltaa erilaisiin lähtötilanteisiin. Sairauden, vamman tai merkittävien oireiden yhteydessä harjoittelun sopivuus kannattaa tarvittaessa varmistaa terveydenhuollon ammattilaiselta.
Kuinka usein joogaa pitäisi tehdä?
Yhtä kaikille sopivaa määrää ei ole. Aloittelijalle säännöllinen, omaan arkeen sopiva harjoittelu on yleensä käytännöllisempi lähtökohta kuin tavoite harjoitella mahdollisimman paljon.
Mikä joogamuoto sopii aloittelijalle?
Sopiva joogamuoto riippuu siitä, etsitkö esimerkiksi rauhallista, liikkuvaa vai fyysisempää harjoitusta. Aloittelijalle suunnattu tunti on usein hyvä ensimmäinen vaihtoehto riippumatta joogatyylin nimestä.
Löydä oma tapasi harjoitella joogaa
Joogaa ei tarvitse osata ennen kuin sen aloittaa. Tutustu eri harjoittelutapoihin ja löydä omaan kehoosi, arkeesi ja tavoitteisiisi sopiva lähtökohta.
Mikä jooga sopii minulle?