Työelämä on muuttunut nopeasti viimeisten vuosien aikana.

Monen työntekijän arki on jatkuvaa keskeytysten, tietotulvan, kiireen, tavoitettavuuden ja kuormituksen keskellä elämistä. Vaikka työ ei olisi fyysisesti raskasta, hermosto voi silti olla jatkuvasti ylikuormittunut.

Siksi yhä useampi työntekijä kokee jatkuvaa väsymystä, keskittymisvaikeuksia, palautumisen heikkenemistä, univaikeuksia, ärtyneisyyttä, stressioireita kehossa ja vaikeutta pysähtyä.

Työhyvinvointiin halutaan panostaa enemmän kuin ennen, mikä on erittäin hyvä asia. Monet yritykset järjestävät TYHY-päiviä, TYKY-päiviä, virkistyspäiviä ja erilaisia hyvinvointitapahtumia työntekijöilleen.

Miksi moni TYHY- tai virkistyspäivä ei tunnu palauttavalta?

Moni työhyvinvointipäivä rakennetaan hyvällä tarkoituksella.

Halutaan nostaa yhteishenkeä, tarjota elämyksiä, lisätä energiaa, tehdä jotain erilaista ja irrottautua työarjesta. Silti osa työntekijöistä lähtee päivästä kotiin entistä väsyneempänä.

Miksi?

Koska moni hyvinvointipäivä rakentuu edelleen suorittamisen ympärille.

Ulospäin päivä voi näyttää onnistuneelta, mutta hermoston näkökulmasta kokemus voi olla aivan toinen.

Jos työntekijä on jo valmiiksi kuormittunut, hermosto ei välttämättä kaipaa lisää virikkeitä. Se voi kaivata rauhaa, hengähdystä, turvallisuuden tunnetta, pysähtymistä ja palautumista.

Työelämä kuormittaa hermostoa enemmän kuin ennen

Moni työ kuormittaa nykyään ennen kaikkea hermostoa.

Työpäivän aikana ihminen voi joutua käsittelemään jatkuvia viestejä, ilmoituksia, palavereita, keskeytyksiä, kiirettä, informaatiotulvaa, emotionaalista kuormitusta ja jatkuvaa tavoitettavuutta.

Vaikka ihminen istuisi paikallaan tietokoneella, hermosto voi silti olla jatkuvasti valmiustilassa.

Kun kuormitus jatkuu pitkään ilman riittävää palautumista, keho voi alkaa oireilla monin tavoin.

Stressi ei näy vain mielessä.

Siksi työhyvinvointia ei pitäisi tarkastella vain energian lisäämisen näkökulmasta. Yhä tärkeämmäksi nousee kysymys: miten työntekijän hermosto pääsee palautumaan?

Palautuminen ei ole sama asia kuin viihdyttäminen

Työhyvinvointipäivän tarkoitus ei välttämättä ole tarjota mahdollisimman paljon ohjelmaa.

Joskus kaikkein palauttavin kokemus voi olla juuri päinvastainen: kiireettömyys, rauhallinen ympäristö, hengityksen rauhoittuminen, kehon pehmeneminen ja hetki ilman suorittamista.

Moni ihminen elää arjessa jatkuvassa “suoritusmoodissa”.

Silloin myös hyvinvointi voi muuttua helposti suorittamiseksi: pitää jaksaa osallistua, pitää olla energinen, pitää olla sosiaalinen, pitää innostua ja pitää palautua nopeasti.

Mutta hermosto ei rauhoitu pakottamalla. Palautuminen tapahtuu usein vasta silloin, kun keho kokee olevansa turvassa.

Miltä oikeasti palauttava TYHY-päivä voisi näyttää?

Palauttava työhyvinvointipäivä ei tarkoita passiivisuutta tai tylsyyttä.

Kyse ei ole siitä, ettei tehtäisi mitään. Kyse on siitä, millainen vaikutus päivän sisällöllä on hermostoon.

Monelle työntekijälle jo yksi rauhallinen hetki voi olla merkittävä kokemus. Erityisesti silloin, jos arki on jatkuvaa kiirettä.

Jooga työhyvinvoinnin tukena

Jooga mielletään joskus pelkäksi venyttelyksi tai liikunnaksi, mutta se on paljon enemmän.

Työhyvinvoinnin näkökulmasta jooga auttaa rauhoittamaan hermostoa, lisäämään kehotietoisuutta, vähentämään stressiä, syventämään hengitystä, vähentämään lihasjännityksiä, tukemaan palautumista, parantamaan liikkuvuutta, helpottamaan niska-hartiaseudun kuormitusta ja lisäämään läsnäoloa.

Erityisesti lempeä ja palauttava jooga sopii hyvin työelämän kuormituksen vastapainoksi.

Moni huomaa vasta pysähtyessään, kuinka kuormittunut keho oikeasti on ollut.

Miksi hermoston näkökulma on tärkeä työhyvinvoinnissa?

Työhyvinvointikeskustelu keskittyy usein tehokkuuteen, jaksamiseen, motivaatioon ja työssä suoriutumiseen.

Mutta vähemmälle huomiolle jää joskus se, miltä työntekijän kehossa oikeasti tuntuu.

Jos hermosto käy jatkuvasti ylikierroksilla, lepo ei välttämättä palauta, uni voi heikentyä, stressi voi jäädä päälle ja keho voi alkaa oireilla.

Siksi työhyvinvoinnissa olisi tärkeää huomioida myös palautuminen, hermoston säätely, hengitys, turvallisuuden tunne, kuormituksen rytmitys ja mahdollisuus palautua työpäivän aikana.

Tulevaisuuden työhyvinvointi ei ehkä rakennu enää vain aktiivisuuden ympärille. Se voi rakentua enemmän tasapainon ympärille.

Kaikki työntekijät eivät tarvitse lisää energiaa

Tämä on tärkeä näkökulma.

Moni työntekijä ei ole alavireinen siksi, että energiaa olisi liian vähän.

Joskus ongelma on se, että hermosto käy liian pitkään ylikierroksilla.

Silloin ihminen voi näyttää ulospäin toimivalta ja tehokkaalta, vaikka sisällä keho olisi jatkuvassa kuormitustilassa.

Tällaisessa tilanteessa kaikkein tärkein asia ei välttämättä ole energian nostaminen. Tärkeämpää voi olla rauhoittuminen, palautuminen, hengityksen syventyminen, kuormituksen purkaminen ja turvallinen pysähtyminen.

Hyvä työhyvinvointipäivä jättää kehoon erilaisen tunteen

Palauttavan päivän tunnistaa usein siitä, miltä kehossa tuntuu päivän jälkeen.

Ei vain siitä, oliko hauskaa, oliko paljon ohjelmaa tai oliko päivä “onnistunut”.

Vaan siitä, hengittääkö keho vapaammin, tuntuuko olo rauhallisemmalta, ovatko hartiat pehmeämmät, hiljeneekö mieli hetkeksi ja palaako kotiin hieman levollisempana.

Joskus kaikkein vaikuttavin kokemus voi olla hyvin yksinkertainen: hetki, jolloin keho saa luvan olla ilman jatkuvaa suorittamista.

Työhyvinvoinnin tulevaisuus voi olla lempeämpi

Työelämä tarvitsee edelleen yhteisöllisyyttä, iloa ja yhdessä tekemistä.

Mutta samalla tarvitaan myös uudenlaista ymmärrystä siitä, miten kuormittunut hermosto palautuu.

Ehkä tulevaisuuden TYHY-päivä ei olekaan lisää suorittamista, lisää aktiviteetteja ja lisää virikkeitä.

Ehkä se on enemmän hengittämistä, palautumista, pysähtymistä, kehon kuuntelemista ja hermoston rauhoittamista.

Koska joskus kaikkein tärkein asia työhyvinvoinnissa ei ole tehdä enemmän. Vaan auttaa kehoa päästämään hetkeksi irti jatkuvasta kuormituksesta.