Mitä tapahtuu, kun olemme stressaantuneita?
Kohtaamme jatkuvasti elämässämme haasteita, stressaavia tilanteita, missä kehomme ns. pakene- ja taistelehermojärjestelmä aktivoituu. Tämä sympaattinen hermosto on meille elintärkeä, kun koemme jotain uhkaa ja meidän täytyy selvitä tilanteesta. Keho aktivoituu taistelutilaan, jolloin verenpaina nousee, suuret lihakset jännittyvät taisteluun ja juoksemiseen, sydämen syke nousee, hengitys kiihtyy, tietyt umpirauhaset aktivoituvat ja erittävät hormoneja kuten kortikosteroideja ja adrenaliinia. Nämä hormonit auttavat meitä selviytymään kriisistä. Tämä stressivaste on hyödyllinen ja tarvitsemme sitä elämässämme, mutta pitkittyessä se voi aiheuttaa paljon terveysongelmia. Jos kehomme on jatkuvassa taistelutilassa, immuunipuolustus alkaa heikentyä, hermostuneisuus lisääntyy, mieliala alkaa heitellä, ahdistuneisuus sekä uniongelmat lisääntyvät, verenpaine nousee sekä immuunipuolustus alkaa kärsimään. Kun stressi jatkuu, luovuus ja sietokyky vähenevät, ja tällöin ihminen näkee maailman jatkuvana uhkana. Stressaantuneena hengittämme tiheästi ja pinnallisesti, pahimmillaan jopa hyperventiloimme eli hengitämme liikaa.
Mikä poistaa kehostamme stressitilaa?
Keholla on onneksi luonnollinen palautumisjärjestelmä vastaparina tälle ”taisteluhermostolle”. Tätä palautumisjärjestelmää kutsutaan parasympaattiseksi hermostoksi. Tasapainossa oleva keho osaa laittaa palautumisjärjestelmän taistelutilanteen jälkeen päälle ja palauttaa kehon taas normaaliin tilaan.
Aktivoituessaan parasympaattinen hermosto rauhoittaa useita elimistön toimintoja. Hermoston aktiivisuuden lisääntyminen alentaa sydämen sykettä, rauhoittaa hengitystä ja lisää sykevaihtelua. Normaalisti parasympaattinen hermosto aktivoituu levossa, mutta aina näin ei käy. Se voidaan kuitenkin aktivoida tahdonalaisesti esimerkiksi erilaisilla hengitystekniikoilla ja joogaliikkeillä, jolloin elimistöstä vapautuu joukko hormoneja, mukaan lukien oksitosiinia, joka parantaa sosiaalista sitoutumista sekä vasopressiinia, joka puolestaan alentaa verenpainetta. Lisäksi hermoston aktivointi stimuloi hippokampusta, mikä parantaa uuden oppimista. Lisääntynyt immunoglobuliini A:n eritys vahvistaa puolestaan immuunijärjestelmää.
Vagus eli kiertäjähermon osuus kehon stressitilan säätelyssä
Joogaa harjoittaessa törmäät luultavasti useasti sanaan vagushermo. Tutkimusten mukaan juuri tämä hermoston osa aktivoituu joogaa harjoittaessa, ja se saa aikaan suorasti tai epäsuorasti joogan positiiviset vasteet. Tämä hermo kuuluu parasympaattiseen hermostoon ja on kyseisen hermoston päähermo. Tämä pitkä, vaeltava hermo kulkee aivorungosta kehon tärkeisiin elimiin kuten sydämeen, keuhkoihin ja suolistoon, hermottaen niitä toimimaan. Hermosto toimii pääasiallisesti levossa, mutta sitä voidaan aktivoida tahdonalaisesti mm. hengitysharjoituksilla, joita tehdään säännöllisesti joogassa.
Hengitystekniikat, jotka palauttavat stressitilasta
Joogan sisältää lukuisia eri hengitystekniikoita (Pranayama), jotka auttavat mm. hermostoa toimimaan tasapainoisesti. Kuitenkin jo yksinkertaiset syvät hengitykset, ns palleahengitykset voivat olla riittäviä aktivoimaan parasympaattisen hermosto. Näitä syviä hengitysharjoituksia tehdään joogassa joko harjoittamalla niitä rauhallisessa asennossa tai tekemällä joogaliikkeitä hengityksen ohjaamana. Lisäksi, kun olemme tietoisia omasta hengityksessä, sidomme mielen sen tarkkailuun ja tämä boostaa edelleen kehon ja mielen rauhoittumista.
Mikä upea työkalu meillä onkaan ja on ollut syntymästämme saakka käytössämme ja pystymme vielä itse säätelemään kehon toimintoja tämän avulla!
Wisdomyogan hyvinvointikonseptissa opetetaan useita hengitystekniikoita ja asanaharjoituksia, jotka palauttavat kehoa stressitilasta.