Stressi kuuluu elämään, mutta jatkuva kuormitus tarvitsee vastapainokseen palautumista. Jooga, hengitys ja kehotietoisuus voivat auttaa pysähtymään ja tunnistamaan, mitä keho ja mieli juuri nyt tarvitsevat.
Stressiä ei tarvitse poistaa elämästä
Stressi ei itsessään ole aina haitallista. Lyhytaikainen stressireaktio auttaa meitä toimimaan tilanteissa, joissa tarvitsemme energiaa, tarkkaavaisuutta ja toimintakykyä. Ongelmaksi stressi voi muodostua silloin, kun kuormitus jatkuu pitkään eikä palautumiselle jää riittävästi tilaa.
Stressinhallinnassa ei siksi ole kyse siitä, että elämästä pitäisi poistaa kaikki kuormitus. Olennaisempaa on oppia tunnistamaan omaa kuormitusta, huomaamaan kehon ja mielen viestejä sekä löytämään tapoja palautua.
Juuri tähän jooga voi tarjota hyödyllisiä työkaluja. Harjoituksessa huomio siirtyy hetkeksi tekemisestä kehoon, hengitykseen ja tähän hetkeen.
Stressinhallinta ei tarkoita vain rentoutumista. Siihen kuuluu myös oman kuormituksen tunnistaminen, rajojen huomaaminen, riittävä lepo ja palautuminen sekä tarvittaessa muutosten tekeminen niihin asioihin, jotka ylläpitävät jatkuvaa kuormitusta.
Miltä pitkittynyt stressi voi tuntua?
Stressi ei ole vain ajatus tai tunne. Kuormitus voi tuntua myös kehossa. Hengitys voi muuttua pinnallisemmaksi, lihakset jännittyä ja rauhoittuminen tuntua tavallista vaikeammalta.
Jos kiire ja kuormitus jatkuvat pitkään, voi syntyä kokemus, ettei keho oikein osaa enää pysähtyä. Väsymystä voi olla paljon, mutta samaan aikaan mieli jatkaa työskentelyä ja keho tuntuu olevan valmiustilassa.
-
Jatkuva kiireen tunne
Mieli siirtyy asiasta toiseen eikä pysähtyminen tunnu helpolta. -
Kehon jännitykset
Kuormitus voi näkyä esimerkiksi hartioiden, leuan tai muun kehon jännittämisenä. -
Vaikeus rauhoittua
Työpäivä loppuu, mutta keho ja ajatukset jatkavat edelleen. -
Uniongelmat
Nukahtaminen voi vaikeutua tai uni muuttua katkonaiseksi erityisesti kuormittavissa elämäntilanteissa. -
Palautumisen vähentyminen
Vapaa-aikakaan ei välttämättä tunnu palauttavalta, jos kuormitus jatkuu pitkään.
Jos stressi on voimakasta, pitkittynyttä tai vaikuttaa toimintakykyyn, sen syitä ja sopivia tukikeinoja kannattaa selvittää terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Miten stressinhallinta joogan avulla toimii?
Joogassa yhdistyvät liike, hengitys ja tietoinen huomion suuntaaminen. Harjoituksen luonne voi vaihdella paljon, mutta stressinhallinnan näkökulmasta erityisen kiinnostavaa on joogan kyky tuoda huomio takaisin kehon kokemukseen.
Kun olemme kuormittuneita, huomio on helposti tulevissa tehtävissä, huolissa ja asioissa, jotka pitäisi vielä saada tehdyksi. Joogaharjoituksessa huomio voidaan hetkeksi palauttaa yksinkertaisiin asioihin: miltä kehossa tuntuu, miten hengitän ja mitä tarvitsen juuri nyt?
Tämä on yksi syy siihen, miksi itse lähestyn joogaa kokonaisvaltaisena harjoituksena. Asanat ovat vain yksi osa joogaa. Hengitys, läsnäolo, kehotietoisuus ja oman sisäisen kokemuksen kuunteleminen ovat aivan yhtä olennaisia.
Jos jooga on sinulle uusi asia, voit lukea myös mitä jooga on .
5 tapaa, joilla jooga voi tukea stressinhallintaa
1. Kehotietoisuus auttaa huomaamaan kuormituksen
Joogaharjoituksessa opetellaan suuntaamaan huomiota kehoon. Vähitellen voimme oppia tunnistamaan aikaisemmin, milloin hengitys muuttuu, keho jännittyy tai oma vireystila alkaa nousta.
Kehon viestien huomaaminen voi auttaa reagoimaan kuormitukseen ennen kuin se kasvaa liian suureksi.
2. Hengitys tuo huomion takaisin tähän hetkeen
Hengitys on yksi joogan keskeisistä työkaluista. Jo pelkkä oman hengityksen huomaaminen voi katkaista hetkeksi ajatusten jatkuvan virran ja palauttaa huomion kehoon.
Hengityksestä joogassa voit lukea tarkemmin hengitystä käsittelevästä artikkelista .
3. Rauhallinen liike voi auttaa hellittämään jännityksestä
Stressaantuneena keho voi olla huomaamattakin jatkuvasti jännittynyt. Rauhallinen liike antaa mahdollisuuden tunnistaa näitä jännityksiä ja vähitellen hellittää niistä.
Harjoituksen ei tarvitse olla raskas. Joskus hitaampi ja tietoisempi harjoitus on juuri sitä, mitä kuormittunut keho kaipaa.
4. Jooga harjoittaa pysähtymistä
Arjessa huomio suuntautuu helposti seuraavaan tehtävään. Joogamatolla ei tarvitse saada mitään valmiiksi.
Harjoitus voi tarjota tilan, jossa tekeminen hetkeksi vähenee ja voimme huomata oman kokemuksemme ilman tarvetta muuttaa sitä välittömästi.
5. Itsemyötätunto voi vähentää jatkuvaa suorittamista
Kaikki stressi ei tule ulkopuolelta. Joskus kuormitusta lisäävät omat vaatimuksemme, jatkuva suorittaminen tai vaikeus antaa itsellemme lupa levätä.
Joogaharjoitus voi auttaa rakentamaan lempeämpää suhdetta omaan kehoon ja omiin rajoihin. Harjoituksen ei tarvitse onnistua eikä kehon tarvitse taipua tiettyyn asentoon.
Pieni hengähdystauko keskelle päivää
Stressinhallinnan harjoituksen ei aina tarvitse kestää tuntia. Joskus muutama minuutti riittää siihen, että huomio siirtyy hetkeksi pois tehtävistä takaisin omaan kehoon.
Kokeile 3 minuutin pysähtymistä
- Pysähdy hetkeksi istumaan tai seisomaan mahdollisimman mukavasti.
- Huomaa, miltä kehossa tuntuu juuri nyt. Älä yritä vielä muuttaa mitään.
- Siirrä huomio hengitykseen. Huomaa sisäänhengitys ja uloshengitys.
- Anna hartioiden ja leuan pehmentyä, jos huomaat niissä tarpeetonta jännitystä.
- Jatka rauhallisesti muutaman minuutin ajan.
- Kysy lopuksi itseltäsi: mitä tarvitsen juuri nyt?
Tarkoituksena ei ole pakottaa itseä rentoutumaan. Jo se, että huomaat oman tilanteesi ja hengityksesi, voi olla pieni tauko automaattisesta tekemisestä.
Palautumista tarvitaan myös työpäivän aikana
Työelämän stressinhallinnassa huomio kiinnittyy helposti vapaa-aikaan: miten palaudun työpäivän jälkeen?
Palautumista kannattaa kuitenkin tarkastella myös työpäivän aikana. Jos koko päivä kulkee jatkuvassa kiireessä ja keskeytysten keskellä, pelkkä iltaan sijoitettu rentoutumishetki ei välttämättä ratkaise kuormituksen syitä.
Pienet tauot, asennon vaihtaminen, muutama tietoinen hengitys ja hetkellinen irrottautuminen näytöstä voivat olla yksinkertaisia tapoja katkaista jatkuvaa tekemistä.
Kaikkea työperäistä stressiä ei voi ratkaista yksilön stressinhallintakeinoilla. Jos kuormituksen taustalla ovat esimerkiksi jatkuva työmäärä, epäselvät vastuut tai liian vähäinen palautumisaika, myös kuormitusta aiheuttaviin rakenteisiin on tärkeää puuttua.
Wisdomyoga tarjoaa joogaa myös työyhteisöille. Voit tutustua työpaikkajoogaan yrityksille täällä .
Kun stressi seuraa mukana nukkumaan
Uni ja stressi liittyvät läheisesti toisiinsa. Kuormittavina aikoina rauhoittuminen voi olla vaikeaa, vaikka keho olisi väsynyt.
Moni tunnistaa tilanteen, jossa päivän kiire loppuu vasta sänkyyn mennessä. Kun ulkoiset ärsykkeet vähenevät, mieli alkaakin käydä läpi päivän tapahtumia ja seuraavan päivän tehtäviä.
Siksi rauhoittumista voi olla hyödyllistä aloittaa jo ennen nukkumaanmenoa. Lempeä liike, hengitys ja lyhyt iltajooga voivat toimia siirtymänä aktiivisesta päivästä kohti lepoa.
Lue myös juuri uudistettu artikkeli Jooga unettomuuteen – miten rauhoittaa kehoa ja mieltä ennen nukkumaanmenoa?
Meditaatio ja tietoinen läsnäolo stressinhallinnassa
Joogan tavoin myös meditaatio harjoittaa huomion suuntaamista. Tarkoituksena ei ole tyhjentää mieltä ajatuksista vaan opetella huomaamaan, mitä tässä hetkessä tapahtuu.
Stressaantuneena ajatukset voivat helposti kiertää tulevissa tehtävissä tai menneissä tapahtumissa. Tietoinen läsnäolo tarjoaa mahdollisuuden huomata ajatuksia ilman, että jokaiseen niistä tarvitsee lähteä mukaan.
Jos meditaatio kiinnostaa, voit tutustua myös Wisdomyogan meditaatiota käsitteleviin sisältöihin.
Milloin stressiin kannattaa hakea apua?
Jooga, hengitys ja muut palautumista tukevat harjoitukset voivat olla hyödyllinen osa hyvinvoinnista huolehtimista. Niiden varaan ei kuitenkaan tarvitse jäädä yksin, jos kuormitus jatkuu pitkään.
Jos stressi vaikuttaa uneen, mielialaan, terveyteen, ihmissuhteisiin tai työ- ja toimintakykyyn, tilanteesta kannattaa keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Jooga ei korvaa stressiin liittyvien sairauksien tai mielenterveyden ongelmien hoitoa. Sitä voi käyttää hyvinvointia, kehotietoisuutta ja palautumista tukevana harjoituksena muun tuen rinnalla.
Stressinhallinta ja jooga – kysymyksiä ja vastauksia
Mitä stressinhallinta tarkoittaa?
Stressinhallinta tarkoittaa keinoja, joiden avulla tunnistamme kuormitusta ja huolehdimme riittävästä palautumisesta. Siihen voi kuulua esimerkiksi uni, liikunta, tauot, omien rajojen tunnistaminen, hengitys, rentoutuminen ja kuormitusta aiheuttavien tekijöiden muuttaminen silloin, kun se on mahdollista.
Voiko jooga auttaa stressinhallinnassa?
Jooga voi tarjota stressinhallintaan työkaluja liikkeen, hengityksen, kehotietoisuuden ja tietoisen läsnäolon kautta. Harjoitus voi auttaa pysähtymään ja tunnistamaan omaa vireystilaa sekä kehon jännityksiä.
Millainen jooga sopii stressaantuneelle?
Sopiva harjoitus riippuu ihmisestä ja tilanteesta. Kuormittuneena rauhallinen ja kehoa kuunteleva harjoitus voi olla hyvä lähtökohta. Joogasta ei kannata tehdä uutta suoritusta.
Miten stressiä voi helpottaa työpäivän aikana?
Pienet tauot, liikkuminen, työasennon vaihtaminen, muutama rauhallinen hengitys ja huomion hetkellinen irrottaminen työstä voivat auttaa katkaisemaan jatkuvaa tekemistä. Pitkittyneessä työkuormituksessa on tärkeää tarkastella myös kuormituksen varsinaisia syitä.
Voiko hengitys auttaa stressiin?
Hengityksen tietoinen seuraaminen voi toimia keinona pysähtyä ja palauttaa huomio tähän hetkeen. Joogassa hengitystä käytetään yhdessä liikkeen ja tietoisen läsnäolon kanssa.
Stressinhallinta alkaa kuuntelemisesta
Emme voi poistaa elämästä kaikkea stressiä eikä se ole tarpeellistakaan. Voimme kuitenkin opetella tunnistamaan paremmin, milloin kuormitus alkaa kasvaa ja milloin tarvitsemme vastapainoksi lepoa, liikettä tai pysähtymistä.
Joogassa minua kiinnostaa juuri tämä yhteys: mitä tapahtuu, kun lakkaamme hetkeksi suorittamasta ja alamme kuunnella, mitä kehossa oikeasti tapahtuu?
Joskus vastaus voi olla liike. Joskus muutama rauhallinen hengitys. Joskus lepo.
Ja joskus tärkein havainto on se, että nykyiseen kuormitukseen tarvitaan suurempi muutos kuin yksi harjoitus.
Jos haluat tutustua joogaan tarkemmin, aloita Mitä jooga on? -sivulta tai tutustu eri joogasuuntiin.
Minna / Wisdomyoga