Moni meistä on tottunut mittaamaan onnistumista sillä, kuinka paljon saamme aikaan. Työssä pitäisi jaksaa, liikunnassa kehittyä ja vapaa-ajallakin käyttää aika hyödyllisesti. Huomaamatta sama ajattelutapa voi seurata mukana myös joogamatolle.

Onko asentoni riittävän syvä? Pitäisikö minun olla notkeampi? Miksi en pysty samaan kuin muut?

Mutta entä jos joogaharjoituksen tärkein tarkoitus ei olisikaan tulla paremmaksi suorittajaksi? Entä jos se voisi opettaa tunnistamaan, milloin kannattaa tehdä enemmän ja milloin vähemmän?

Tässä artikkelissa tarkastelemme joogaa kehotietoisuuden, omien rajojen ja lempeämmän harjoittelun näkökulmasta. Jos haluat ensin tutustua joogan perusteisiin, löydät ne Jooga-oppaastamme.

Miten suorittaminen näkyy joogaharjoituksessa?

Suorittaminen ei aina tarkoita sitä, että harjoitus olisi fyysisesti raskas. Joskus se näkyy siinä, miten suhtaudumme itseemme harjoituksen aikana.

Saatamme vertailla omaa kehoamme muiden kehoihin, yrittää päästä asentoon mahdollisimman pitkälle tai sivuuttaa väsymyksen, koska olemme päättäneet tehdä harjoituksen loppuun.

Myös rauhallisesta joogasta voi tulla suoritus, jos tavoittelemme väkisin täydellistä rentoutumista tai moitimme itseämme siitä, ettei mieli hiljene.

Tavoitteellisuudessa ei itsessään ole mitään väärää. Joogassa voi haluta kehittää voimaa, liikkuvuutta tai tasapainoa. Oleellista on, pystyykö tavoitteiden rinnalla kuuntelemaan myös omaa kehoa.

Kehotietoisuus – mitä oman kehon kuunteleminen tarkoittaa?

Kehotietoisuus tarkoittaa kykyä huomata kehossa tapahtuvia asioita. Voimme tunnistaa esimerkiksi hengityksen rytmiä, lihasjännitystä, asentoa, liikettä, väsymystä ja erilaisia tuntemuksia.

Arjessa huomio suuntautuu usein ulospäin. Seuraamme aikatauluja, viestejä, muiden tarpeita ja tehtäviä, jotka pitäisi saada valmiiksi. Kehon viestit saattavat jäädä taka-alalle, kunnes ne ovat hyvin voimakkaita.

Joogaharjoitus voi tarjota hetken, jolloin huomio kääntyy takaisin kehoon.

Kehon kuunteleminen ei tarkoita, että jokaista tuntemusta pitäisi analysoida. Se on pikemminkin uteliasta ja arvostelematonta havainnointia.

Kaikkien ei myöskään ole helppo tunnistaa kehon viestejä heti. Tätä taitoa voidaan harjoitella vähitellen, eikä harjoituksen tarvitse tuntua aina miellyttävältä tai rauhoittavalta.

Oman kehon rajojen kunnioittaminen ei ole luovuttamista

Joogassa puhutaan usein omien rajojen kunnioittamisesta. Se voidaan joskus ymmärtää niin, että harjoituksen pitäisi olla aina mahdollisimman helppo.

Mutta rajojen kunnioittaminen ei tarkoita kaiken haastamisen välttämistä. Kehon vahvistuminen ja uusien taitojen oppiminen edellyttävät toisinaan sopivaa ponnistelua.

Keskeinen ero on siinä, pystymmekö erottamaan tarkoituksenmukaisen haasteen pakottamisesta.

Jos liike aiheuttaa kipua, huimausta tai muuta selvästi epämiellyttävää oireilua, sitä kannattaa muuttaa tai se kannattaa keskeyttää. Harjoituksen tarkoitus ei ole pakottaa kehoa sietämään kipua.

Oman kehon rajat voivat myös vaihdella päivästä toiseen. Hyvin nukutun yön jälkeen sopiva harjoitus voi tuntua liian kuormittavalta kiireisen ja väsyttävän päivän päätteeksi.

Hengitys voi paljastaa, milloin yritämme liikaa

Hengitys on yksi yksinkertaisimmista tavoista suunnata huomio omaan kehoon. Joogassa sitä voidaan käyttää liikkeen rytmittämiseen ja keskittymisen tukena.

Kun ponnistelemme, saatamme huomaamattamme pidättää hengitystä tai hengittää hyvin pinnallisesti. Hengityksen muuttuminen ei yksin tarkoita, että teemme jotakin väärin, mutta se voi antaa hyödyllisen vihjeen omasta kuormituksesta.

Jos huomaat puristavasi leukaa, nostavasi hartioita ja pidättäväsi hengitystä asennossa, kokeile keventää liikettä. Huomaa, muuttuuko hengittäminen helpommaksi.

Hengitystä ei tarvitse pakottaa tietynlaiseksi. Usein jo sen huomaaminen riittää ensimmäiseksi harjoitukseksi.

Hengityksen merkitykseen voit tutustua tarkemmin artikkelissa Hengitys joogassa.

Kun elämä on täynnä vaatimuksia, joogasta ei tarvitse tehdä uutta vaatimusta

Jos arki on kuormittavaa, joogasta voi tulla arvokas hetki, jossa ei tarvitse saavuttaa mitään. Tämä ei kuitenkaan tapahdu automaattisesti. Myös hyvinvointiin liittyvät tavat voivat muuttua uudeksi tehtävälistaksi.

Joskus ajattelemme, että meidän pitäisi joogata joka päivä, meditoida säännöllisesti ja palautua mahdollisimman tehokkaasti. Silloin palautumisestakin voi tulla asia, jossa yritämme onnistua.

Jooga ilman suorittamista tarkoittaa myös sitä, että harjoituksen saa sovittaa omaan elämäntilanteeseen.

Rauhallinen jooga voi tukea palautumista, mutta kaikki harjoitukset eivät sovi kaikille samalla tavalla. Joskus paikallaan pysyminen voi tuntua levottomalta, jolloin lempeä liike voi olla helpompi tapa aloittaa.

Lisää kuormituksen ja joogaharjoittelun suhteesta löydät artikkeleista Jooga stressiin ja Palauttava jooga.

Viiden minuutin joogaharjoitus ilman suorittamista

Tässä harjoituksessa ei ole tarkoitus venyä mahdollisimman pitkälle tai saavuttaa tiettyä tunnetilaa. Tarkoituksena on huomata, miltä kehossa tuntuu juuri nyt.

Harjoituksen voi tehdä myös lyhyempänä. Voit jättää liikkeen pois, jos se ei sovi sinulle, tai pysähtyä jo ensimmäiseen vaiheeseen.

Tärkeintä on, ettei tästäkään harjoituksesta tule uutta suoritusta.

Millainen jooga tukee oman kehon kuuntelemista?

Kehotietoisuutta voidaan harjoitella monenlaisessa joogassa. Kyse ei ole vain tietystä joogatyylilajista vaan myös siitä, miten harjoitusta ohjataan ja miten itse suhtaudumme tekemiseen.

Rauhallisesti etenevä Hatha-jooga voi antaa aikaa tutkia asentoja ja niiden vaikutuksia. Yin-jooga puolestaan voi tarjota mahdollisuuden huomata tuntemuksia pitkäkestoisissa, tuetuissa asennoissa. Restoratiivisessa joogassa korostuvat lepo ja kehon tukeminen.

Myös dynaamisessa harjoituksessa voi opetella tunnistamaan omia rajojaan. Hitaus ei automaattisesti tarkoita kehotietoisuutta, eikä vauhdikkaampi harjoitus välttämättä tarkoita suorittamista.

Voit tutustua tarkemmin Hatha-joogaan ja joogatyylien taustaan sekä Yin-joogaan.

Voiko joogassa opittu kehotietoisuus siirtyä arkeen?

Joogamatolla saatamme huomata, että puristamme hampaita yhteen tai pidätämme hengitystä keskittyessämme vaikeaan liikkeeseen. Sama voi tapahtua työpäivän aikana, kun yritämme saada monta asiaa valmiiksi.

Kun opimme tunnistamaan tällaisia tapoja harjoituksen aikana, saatamme alkaa huomata niitä myös muissa tilanteissa.

Ehkä tunnistat hartioiden jännittymisen tietokoneella. Ehkä huomaat väsymyksen aikaisemmin. Ehkä opit kysymään itseltäsi, tarvitsetko lisää ponnistelua vai pienen tauon.

Nämä havainnot eivät välttämättä muuta arkea yhdessä hetkessä. Mutta ne voivat auttaa rakentamaan tietoisempaa suhdetta omaan kehoon ja kuormitukseen.

Wisdomyogan näkökulma: kehon viisaus löytyy kuuntelemalla

Omassa joogaopetuksessani minua kiinnostaa enemmän se, mitä harjoituksen aikana tapahtuu ihmisessä, kuin se, miltä asento näyttää ulospäin.

Jooga voi kehittää liikkuvuutta, voimaa ja tasapainoa. Samalla se voi antaa mahdollisuuden harjoitella taitoa, jota kiireisessä elämässä ei aina tule huomioitua: oman kehon kuuntelemista.

Se tarkoittaa myös vapautta tehdä harjoitus omalla tavalla. Voit käyttää apuvälineitä, muuttaa asentoa, pitää tauon tai valita toisenlaisen liikkeen.

Harjoitus ei ole epäonnistunut, vaikka se näyttäisi erilaiselta kuin opettajan tai vieressä olevan ihmisen harjoitus.

Voit lukea lisää Wisdomyogan lähestymistavasta artikkelista Wisdomyoga – löydä kehon viisaus.

Usein kysyttyä joogasta ilman suorittamista

Yhteenveto: joogassa ei tarvitse ansaita lepoa tai onnistumista

Jooga ilman suorittamista ei tarkoita tavoitteista luopumista. Se tarkoittaa mahdollisuutta harjoitella niin, että oman kehon tuntemukset ja tarpeet saavat vaikuttaa siihen, mitä teemme.

Joskus harjoitus on voimakas ja energinen. Joskus se on rauhallinen. Joskus huomaat tarvitsevasi lepoa enemmän kuin liikettä.

Joogassa ei tarvitse olla valmiiksi notkea, vahva tai erityisen rauhallinen. Harjoituksen voi aloittaa siitä kehosta ja elämäntilanteesta, jossa on juuri nyt.

Huomio: Artikkeli sisältää yleistä tietoa joogasta ja hyvinvoinnista. Se ei korvaa yksilöllistä terveydenhuollon arviota. Jos sinulla on sairaus, vamma, pitkittynyttä kipua tai muu harjoitteluun vaikuttava terveydellinen tilanne, varmista tarvittaessa harjoituksen sopivuus terveydenhuollon ammattilaiselta.