Jooga on Intiasta lähtöisin oleva harjoitusperinne, jossa voidaan yhdistää fyysisiä asentoja, hengitystä, keskittymistä, meditaatiota ja kehotietoisuutta. Nykyään joogaa harjoitetaan monin tavoin: Liikuntana, kehon ja mielen harjoituksena sekä rauhoittumisen ja palautumisen tukena.

Jooga voi näyttää ulospäin hyvin erilaiselta riippuen siitä, missä siihen törmää. Yhdelle jooga tarkoittaa rauhallista hengitystä ja pysähtymistä. Toiselle se on liikkuvuutta, voimaa ja tasapainoa kehittävä harjoitus. Kolmannelle jooga on tapa palautua työpäivästä tai löytää hetki, jolloin ei tarvitse suorittaa mitään.

Sosiaalisessa mediassa jooga saattaa puolestaan näyttää taipuisilta ihmisiltä vaikeissa asennoissa.

Mutta tarvitseeko joogassa olla notkea? Pitääkö osata meditoida? Entä jos mieli käy jatkuvasti ylikierroksilla tai et ole koskaan elämässäsi astunut joogamatolle?

Mitä jooga on?

Jooga on tuhansia vuosia vanha harjoitusperinne, jonka juuret ovat Intiassa.

Nykyään sana jooga yhdistetään usein ennen kaikkea fyysisiin jooga-asentoihin eli asanoihin. Fyysinen harjoitus on kuitenkin vain yksi osa paljon laajempaa joogaperinnettä.

Modernilla joogatunnilla nämä elementit voivat yhdistyä hyvin eri tavoin.

Jooga voi olla liikuntaa. Se voi olla palautumista. Se voi olla hengittämistä. Se voi olla tapa harjoittaa läsnäoloa.

Onko jooga liikuntaa?

Jooga voi olla liikuntaa, mutta kaikki jooga ei ole samanlaista liikuntaa.

Fyysisestä joogamuodosta ja harjoituksen rakenteesta riippuen jooga voi kehittää esimerkiksi liikkuvuutta, tasapainoa, kehonhallintaa, lihaskestävyyttä ja koordinaatiota.

Dynaaminen joogaharjoitus voi olla fyysisesti hyvinkin vaativa. Rauhallinen joogatunti voi puolestaan keskittyä enemmän liikkuvuuteen, hengitykseen ja rauhoittumiseen.

Joogaa ei tarvitse ajatella joko liikuntana tai rentoutumisena. Se voi olla molempia.

Pitääkö joogassa olla notkea?

Ei.

Tämä on ehkä yksi sitkeimmistä joogaan liittyvistä väärinkäsityksistä.

“En voi mennä joogaan, koska olen niin jäykkä.”

Se on vähän sama kuin sanoisi, ettei voi aloittaa voimaharjoittelua, koska ei ole vielä tarpeeksi vahva.

Joogaan ei tulla siksi, että kaikki asennot osataan jo valmiiksi. Jooga-asentoja voidaan muokata eri kehoille sopiviksi ja apuna voidaan käyttää esimerkiksi joogatiiliä, vöitä, tyynyjä tai tuolia.

Tärkeintä ei ole se, kuinka syvälle pääset asentoon. Tärkeämpää on se, miltä asento tuntuu sinun kehossasi.

Mitä hyötyä joogasta on?

Joogan vaikutukset riippuvat siitä, millaista joogaa harjoitetaan, kuinka usein sitä tehdään ja millainen harjoittelijan lähtötilanne on.

Jooga voi täydentää voimaharjoittelua ja muuta liikuntaa

Joogan ei tarvitse olla ainoa liikuntamuoto.

Se voi toimia hyvin yhdessä esimerkiksi voimaharjoittelun, kävelyn, juoksun tai muun liikunnan kanssa.

Jooga voi tuoda harjoitteluun liikkuvuutta, tasapainoa, kehonhallintaa ja rauhallisempia harjoitushetkiä.

Jooga, stressi ja hermosto – miksi rauhallinen harjoitus voi tuntua niin erilaiselta?

Stressi ei ole vain ajatus mielessä. Se tuntuu myös kehossa.

Pitkittyneessä kuormituksessa voi esiintyä esimerkiksi levottomuutta, lihasjännitystä, pinnallista hengitystä, univaikeuksia tai tunnetta siitä, ettei keho oikein osaa rauhoittua.

Tällöin ajatus “rentoudu nyt” ei välttämättä auta.

Rauhoittuminen ei ole nappi, jota painetaan. Joogassa sitä voidaan lähestyä kehon kautta.

Jooga stressiin – pitääkö harjoituksen aina olla rauhallinen?

Ei välttämättä.

Stressaantuneena yksi ihminen kaipaa hyvin rauhallista harjoitusta. Toinen tarvitsee ensin liikettä.

Jos keho on täynnä levotonta energiaa, täysin paikallaan oleminen voi joskus tuntua vaikealta. Silloin liikkeestä rauhaan etenevä harjoitus voi tuntua luontevammalta.

Harjoituksen ei tarvitse olla samanlainen joka päivä. Joskus tarvitset voimaa. Joskus liikkuvuutta. Joskus hengitystä. Joskus lepoa.

Mitä hathajooga on?

Hathajooga on yksi tunnetuimmista joogaan liittyvistä käsitteistä, mutta sanaa käytetään nykyään hieman eri tavoin eri yhteyksissä.

Modernissa joogatarjonnassa hathajoogalla tarkoitetaan usein rauhallisemmin etenevää fyysistä joogaharjoitusta, jossa asanoissa voidaan viipyä pidempään kuin nopeasti virtaavissa joogamuodoissa.

Hathajooga voi sopia hyvin ihmiselle, joka haluaa tutustua jooga-asentoihin rauhallisemmassa tahdissa.

Entä muut joogalajit?

Joogamaailmassa on paljon erilaisia suuntauksia ja tuntinimikkeitä.

Jooga aloittelijalle – miten aloittaa?

Joogan aloittamisesta ei tarvitse tehdä suurta projektia.

Et tarvitse täydellisiä joogavaatteita, kallista mattoa, kokemusta tai valmiiksi hyvää liikkuvuutta.

Aloita rauhallisesta perustunnista

Jos et ole koskaan joogannut, aloittelijoille sopiva hathajooga tai muu rauhallisesti ohjattu perustunti voi olla hyvä ensimmäinen vaihtoehto.

Kerro opettajalle, että olet aloittelija

Hyvä joogaopettaja ei oleta, että tiedät valmiiksi asentojen nimiä tai osaat kaikki liikkeet.

Älä yritä näyttää samalta kuin vieressä oleva

Joogatunnilla on erilaisia kehoja ja erilaisia lähtökohtia. Harjoituksen tarkoitus ei ole näyttää samalta kuin jonkun toisen.

Aloita pienestä

Joogaharjoituksen ei tarvitse kestää tuntia. Jo kymmenen tai viisitoista minuuttia voi olla hyvä tapa tutustua liikkeisiin ja rakentaa säännöllistä tapaa.

Mitä ensimmäisellä joogatunnilla tapahtuu?

Tunti riippuu joogamuodosta ja opettajasta, mutta tavallinen joogatunti voi alkaa lyhyellä pysähtymisellä ja huomion tuomisella kehoon ja hengitykseen.

Sen jälkeen kehoa lämmitellään, harjoitus etenee erilaisiin jooga-asentoihin eli asanoihin ja lopuksi tahti yleensä rauhoittuu.

Moni joogatunti päättyy loppurentoutukseen eli savasanaan.

Ensimmäisellä tunnilla sinun ei tarvitse muistaa asentojen nimiä tai osata hengittää täydellisesti. Riittää, että olet paikalla ja kuuntelet omaa kehoasi.

Jooga työpäivän jälkeen – miksi se voi tuntua erityisen hyvältä?

Työpäivä voi kuormittaa kehoa ja mieltä hyvin eri tavoin.

Istumatyössä keho voi olla pitkään lähes samassa asennossa. Kiireisessä asiantuntijatyössä mieli voi vaihtaa tehtävästä toiseen koko päivän.

Työpäivän päättyessä keho saattaa olla väsynyt, mutta mieli jatkaa edelleen työpäivää.

Siksi jooga voi sopia hyvin myös osaksi työhyvinvointia.

Jooga yrityksille ja työyhteisöille

Yritysjooga voi olla paljon muutakin kuin yksittäinen virkistyspäivän ohjelmanumero.

Se voi olla tapa tuoda työpäivään säännöllistä liikettä, kehonhuoltoa ja hetkiä, joissa huomio irtoaa hetkeksi työtehtävistä.

Osallistujien ei tarvitse olla notkeita tai aiemmin jooganneita. Harjoitus voidaan muokata ryhmän lähtötason ja tarpeiden mukaan.

Millaista jooga on Wisdomyogassa?

Omassa opetuksessani jooga ei tarkoita täydellisten asentojen tavoittelua.

Minua kiinnostaa enemmän se, mitä harjoituksen aikana tapahtuu ihmisessä.

Joogassa voidaan kehittää liikkuvuutta, voimaa, tasapainoa ja kehonhallintaa, mutta samalla voidaan harjoitella taitoa, joka helposti unohtuu kiireisessä elämässä:

oman kehon kuuntelemista.

Jooga ei ole irrallinen saareke muusta elämästä. Se, miten nukumme, työskentelemme, hengitämme, kuormitumme ja palaudumme, tulee tavalla tai toisella myös joogamatolle.

Voiko joogaa tehdä kotona?

Kyllä.

Kotiharjoittelu voi olla hyvä tapa tehdä joogasta osa arkea.

Erityisesti silloin, kun perusliikkeet ovat jo tuttuja, lyhyt kotiharjoitus voi madaltaa kynnystä harjoitella säännöllisesti.

Aloittelijalle ohjattu tunti voi kuitenkin olla hyödyllinen, koska opettaja voi auttaa löytämään asennoista sopivia vaihtoehtoja ja ymmärtämään harjoituksen perusperiaatteita.

Kuinka usein joogaa kannattaa tehdä?

Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta.

Se riippuu tavoitteesta, muusta liikunnasta, elämäntilanteesta ja siitä, millaista joogaa teet.

Yhdelle yksi ohjattu tunti viikossa on sopiva rytmi. Toinen tekee lisäksi lyhyitä harjoituksia kotona. Kolmas yhdistää joogan voimaharjoitteluun ja kävelyyn.

Kymmenen minuutin harjoitus, jonka todella teet, on arvokkaampi kuin täydellinen tunnin ohjelma, joka jää odottamaan sopivaa hetkeä.

Miten valita itselle sopiva jooga?

Aloita kysymällä itseltäsi:

Miksi haluan joogata?

Jos ensimmäinen joogatunti ei tunnu omalta, se ei tarkoita, ettei jooga sopisi sinulle. Opettajissa, joogatyyleissä ja opetustavoissa on suuria eroja.

Jooga ei ole sitä, kuinka pitkälle taivut

On helppo ajatella, että joogassa kehittyminen tarkoittaa aina vaikeampia asentoja.

Mutta joogassa voi kehittyä myös aivan toisella tavalla.

Silloin joogaharjoitus on jo muuttanut jotain. Ei välttämättä sitä, miltä asentosi näyttää, vaan sitä, miten suhtaudut itseesi.

Yhteenveto: mitä jooga on ja miten aloittaa?

Jooga on paljon enemmän kuin vaikeita asentoja tai notkeutta.

Fyysinen joogaharjoitus voi kehittää liikkuvuutta, tasapainoa ja kehonhallintaa. Hengitys, keskittyminen ja rauhallisemmat harjoitukset voivat puolestaan tuoda arkeen tilaa pysähtyä ja huomata, mitä kehossa ja mielessä tapahtuu.

Tarvitset vain paikan, josta aloittaa.

Ja ehkä tärkein asia, jonka jooga voi opettaa, ei lopulta ole se, kuinka pitkälle kehosi taipuu – vaan se, kuinka hyvin opit kuuntelemaan sitä.