Joogatyylejä on nykyään paljon, ja juuri siksi moni aloittelija pohtii, mitä eri joogatyylit oikeastaan tarkoittavat. Hatha, Yin, Vinyasa, Ashtanga, Hot, Iyengar, Sivananda, Bikram (Hot Yoga), Restoratiivinen, Power Yoga, Jooga Nidra…Wisdomyoga…Kundalini.. nimet voivat kuulostaa siltä kuin kyse olisi aivan eri maailmoista. Silti monen harjoituksen taustalla on sama perusta.

Muistan itsekin ajan, jolloin menin joogatunnille sen kummemmin miettimättä, mistä suuntauksesta oli kyse. Valitsin tunnin sen mukaan, miltä kuvaus kuulosti ja mitä kehoni tai mieleni sillä hetkellä kaipasi. Se riitti hyvin. Vasta myöhemmin aloin todella ymmärtää, miten joogatyylit liittyvät toisiinsa.

Yksi tärkeimmistä oivalluksista oli tämä: suuri osa nykyisistä joogatyyleistä rakentuu hathajoogan perustalle. Kun tämän näkee, koko joogakenttä alkaa tuntua paljon selkeämmältä.

Mitä jooga oikeastaan on?

Jooga on paljon enemmän kuin pelkkä fyysinen harjoitus. Sen juuret ulottuvat tuhansien vuosien taakse Intiaan, ja sen ytimessä on ajatus kehon, hengityksen ja mielen yhteydestä. Silti jokainen ihminen tulee joogan äärelle omasta syystään. Yksi etsii rauhaa, toinen voimaa, kolmas helpotusta stressiin tai palautumista kiireisestä elämästä.

Ehkä juuri tämän vuoksi myös joogatyylit ovat ajan myötä lisääntyneet. Eri opettajat, koulukunnat ja painotukset ovat synnyttäneet erilaisia tapoja harjoittaa samaa ydintä. Ulospäin se voi näyttää monimutkaiselta, mutta pohjalla on silti usein sama ajatus: hengitys, läsnäolo ja kehon kautta syvenevä yhteys itseen.

Siksi joogaa ei ehkä kannata ajatella joukkona täysin toisistaan irrallisia tyylejä. Usein on helpompi ymmärtää, että ne ovat erilaisia ilmenemismuotoja samasta perinteestä.

Miksi hathajooga on niin tärkeä ymmärtää?

Hathajooga on yksi tunnetuimmista ja perinteisimmistä joogamuodoista. Siinä harjoitus rakentuu asanoista eli kehon asennoista, hengityksen tietoisesta ohjaamisesta sekä rentoutumisesta ja meditaatiosta. Tavoitteena ei ole vain venyttää tai vahvistaa kehoa, vaan tasapainottaa kehoa ja mieltä kokonaisuutena.

Moni tunnistaa hathajoogan juuri siitä, että liikkeet ovat usein rauhallisempia ja asennoissa viivytään hieman pidempään. Harjoituksessa on tilaa hengitykselle, tuntemuksille ja pysähtymiselle. Se tekee siitä hyvin lähestyttävän joogamuodon myös aloittelijalle.

Mutta hathajoogan merkitys ei ole vain siinä, että se on lempeä tai klassinen. Sen merkitys on myös siinä, että monet nykyisin tunnetut joogatyylit pohjautuvat samoihin asanoihin, samoihin linjauksiin ja samaan harjoitusperinteeseen.

Miten eri joogatyylit liittyvät hathajoogaan?

Kun tätä alkaa katsoa lähempää, huomaa nopeasti, ettei joogatyylien välillä olekaan niin suurta kuilua kuin ensin voisi ajatella. Vinyasa-joogassa hengitys ja liike yhdistyvät virtaavaksi sarjaksi, mutta mukana ovat edelleen monet tutut hathajoogan asanat. Flow-jooga kulkee hyvin samansuuntaisesti ja painottaa liikkeen jatkuvuutta.

Ashtangajooga taas on rakenteeltaan tarkempi ja fyysisesti usein vaativampi. Siinä harjoitellaan määrättyjä sarjoja tietyssä järjestyksessä, mutta myös sen pohjalla ovat samat peruslinjaukset ja asanat, jotka löytyvät hathajoogan maailmasta. Yinjoogassa harjoitus hidastuu, asennoissa viivytään pidempään ja vaikutus kohdistuu syvempiin kudoksiin sekä hermoston rauhoittamiseen.

Kundaliinijooga tuo mukaan enemmän hengitystä, ääntä, meditaatiota ja energiatyöskentelyä. Se voi tuntua erilaiselta kuin perinteinen hathatunti, mutta sekin kuuluu joogaperheen laajaan kokonaisuuteen. Kun tämän ymmärtää, ei tarvitse enää ajatella, että jokainen uusi nimi tarkoittaisi täysin uutta maailmaa.

Miten valita itselle sopiva joogatyylI?

Kun joogatyylit näyttävät ulospäin moninaisilta, on helppo alkaa etsiä sitä yhtä oikeaa tyyliä. Mutta ehkä tärkeämpi kysymys ei ole, mikä tyyleistä on paras, vaan mitä oma keho ja mieli tarvitsevat juuri nyt.

Jos elämässä on paljon kuormitusta, voi rauhallinen hatha- tai yinharjoitus tuntua tukevammalta. Jos taas kaipaa enemmän liikettä ja lämpöä kehoon, virtaava vinyasa tai dynaamisempi harjoitus voi tuntua hyvältä. Toisinaan ihminen tarvitsee samaan aikaan sekä voimaa että rauhoittumista, ja silloin eri harjoitukset voivat täydentää toisiaan.

Joogassa ei ole kyse vain siitä, mitä tehdään, vaan myös siitä, miten tehdään. Siksi oman harjoituksen löytyminen on usein enemmän kuuntelemista kuin suorittamista.

Oma näkökulmani joogaan

Myös oma opetukseni, Wisdomyoga, rakentuu tämän ymmärryksen varaan. Ajattelen, että hathajooga luo perustan, jonka päälle voi rakentua monenlaisia harjoituksia. Mukana voi olla virtaavampia osuuksia, hengitysharjoituksia, palauttavia hetkiä ja kehon kuuntelua.

En koe, että joogaa pitäisi ahtaa liian tarkasti yhteen muottiin. Minulle tärkeämpää on, että harjoitus tukee ihmistä. Että se auttaa palaamaan kehoon, hengitykseen ja omaan sisäiseen viisauteen.

Siksi joogatyylien ymmärtäminen ei ole vain tietoa nimistä. Se voi olla myös helpotus. Kun tietää, ettei kaikkea tarvitse nähdä erillisenä, joogasta tulee yksinkertaisempaa ja ehkä myös lähestyttävämpää.

Lopuksi

Joogatyylit voivat aluksi tuntua monimutkaisilta, mutta usein niiden ymmärtäminen alkaa yhdestä yksinkertaisesta ajatuksesta: hathajooga on monen muun joogatyylin perusta.

Kun tämän sisäistää, ei tarvitse enää etsiä täydellistä joogamuotoa. Voi ennemmin pysähtyä kysymään, millainen harjoitus tukee omaa elämää, kehoa ja hermostoa juuri tässä hetkessä.

Jos haluat, jaa omat ajatukset aiheesta kommentteihin.