Mitä somaattinen jooga tarkoittaa?
Somaattisesta joogasta puhutaan nyt paljon. Harjoituksessa huomio suunnataan siihen, miltä liike tuntuu kehossa sen sijaan, että tavoitteena olisi vain tietyn näköinen jooga-asento.
Sana somaattinen viittaa tässä yhteydessä kehon kokemiseen sisältäpäin. Harjoittaja ei siis tarkastele kehoaan vain ulkopuolelta, esimerkiksi sitä, kuinka syvälle venytykseen pääsee tai näyttääkö asento oikealta, vaan huomioi hengitystä, liikettä, jännitystä, painoa ja muita kehossa syntyviä tuntemuksia.
Modernissa somatiikassa juuri tämä ensimmäisen persoonan näkökulma kehoon on keskeinen. Soma ei tarkoita vain fyysistä kehoa tarkastelun kohteena, vaan elettyä ja koettua kehoa.
Yksinkertaistettuna: somaattisessa harjoittelussa olennaista ei ole vain se, mitä keho tekee, vaan myös se, mitä harjoittaja huomaa kehossaan tekemisen aikana.
Kun tätä kuvausta katsoo joogan näkökulmasta, herää kuitenkin kiinnostava kysymys: onko tällainen tapa harjoitella joogassa todella uusi?
Somaattisuus on moderni käsite
Vaikka sana soma juontuu kreikan kehoa tarkoittavasta sanasta, nykyinen somatiikan kenttä on huomattavasti joogaa nuorempi. Moderniin somatiikkaan kuuluu erilaisia kehollisia menetelmiä ja koulukuntia, eikä somaattinen harjoittelu tarkoita automaattisesti joogaa.
Siksi ei olisi historiallisesti täsmällistä väittää, että hathajooga olisi alun perin ollut nimeltään somaattista harjoittelua. Se ei käyttänyt tätä käsitteistöä.
Sen sijaan voimme kysyä jotain kiinnostavampaa:
Hathajoogassa keho ei ole vain liikutettava kohde
Nykyajan joogatunnilla asana voidaan helposti ymmärtää ennen kaikkea fyysisenä asentona. Näemme kuvan soturista, alaspäin katsovasta koirasta tai kolmiosta ja yritämme rakentaa omalla kehollamme saman muodon.
Hathajoogan harjoitusperinne on kuitenkin asanoita laajempi.
Klassisessa Hatha Yoga Pradipikassa käsitellään asanoiden lisäksi muun muassa hengityksen säätelyä eli pranayamaa, mudria ja meditaatioon liittyviä harjoituksia. Tekstissä hengityksen ja mielen välillä nähdään myös läheinen yhteys.
Toisin sanoen kehon asento ei historiallisessa hathajoogassa ollut koko harjoitus. Keho, hengitys ja mieli kuuluivat samaan harjoittamisen kokonaisuuteen.
Tämä ei tarkoita, että moderni somaattinen harjoittelu ja perinteinen hathajooga olisivat sama asia. Niillä on erilainen historia ja käsitteistö. Niissä voidaan kuitenkin tunnistaa kiinnostavia yhtymäkohtia.
Asanan muoto vai asanan kokemus?
Kuvittele, että seisot soturi 2 -asennossa, Virabhadrasana II:ssa.
Voit tarkistaa jalkojen etäisyyden, etummaisen polven suunnan, käsien korkeuden ja katseen. Kaikki nämä voivat auttaa rakentamaan asentoa.
Mutta harjoitus voi jatkua tästä paljon pidemmälle.
Miltä paino tuntuu jalkapohjissa? Puristatko varpaita alustaa vasten? Missä hengitys tuntuu? Jännitätkö hartioita enemmän kuin asento tarvitsee? Mitä tapahtuu, jos annat uloshengityksen hieman pehmentää leukaa ja hartioita?
Ulospäin asento saattaa näyttää lähes samalta. Harjoittajan sisäinen kokemus on kuitenkin muuttunut.
Juuri tässä modernin somaattisen ajattelun ja joogaharjoituksen välille syntyy kiinnostava yhteys.
Jos haluat tutustua soturiasentoihin tarkemmin, lue myös Soturiasanat joogassa – Virabhadrasana 1 ja 2.
Joogaa ei tarvitse suorittaa ulkoapäin
Joogasta voi tulla hyvin ulkoisesti ohjattua. Opettaja antaa ohjeen, harjoittaja yrittää toteuttaa sen ja huomio siirtyy helposti siihen, tekeekö hän liikkeen oikein.
Ohjauksella ja asennon rakenteella on paikkansa. Mutta samalla harjoittaja voi opetella kuuntelemaan omaa kokemustaan.
Kaikkien kehot eivät tarvitse täsmälleen samaa asentoa. Eikä saman ihmisen keho tarvitse joka päivä samanlaista harjoitusta.
Kehon kuunteleminen ei siksi tarkoita sitä, ettei joogassa olisi rakennetta tai tekniikkaa. Se tarkoittaa, että tekniikan rinnalle tulee havainnointi.
Onko hathajooga siis somaattista joogaa?
Vastaus riippuu siitä, mitä sanalla somaattinen tarkoitetaan.
Moderni somatiikka
Somatiikka on oma moderni kenttänsä, jossa kehoa tarkastellaan ensimmäisen persoonan kokemuksena. Sen piirissä on useita erilaisia menetelmiä ja lähestymistapoja.
Hathajooga
Hathajoogalla on oma historiansa ja filosofinen taustansa. Asana on osa laajempaa harjoitusta, johon liittyvät myös esimerkiksi hengitys, huomio ja mielen harjoittaminen.
Näitä kahta ei siis tarvitse sulauttaa yhdeksi asiaksi.
Silti monet asiat, joita nykyään korostetaan somaattisessa joogassa – liikkeen kokeminen, hengityksen huomioiminen ja kehon tuntemusten havainnointi voivat olla osa myös tavallista hathajoogaharjoitusta.
Joogan ei tarvitse olla nimeltään somaattista ollakseen kehollisesti tietoista.
Lue myös Joogatyylit ja miksi hatha jooga on kaiken pohjalla.
Miksi somaattinen jooga tuntuu uudelta?
Jooga muuttuu aina kulkiessaan kulttuurista ja ajasta toiseen. Harjoituksesta nostetaan esiin erilaisia puolia ja niitä sanoitetaan uudelleen tavalla, joka puhuttelee kyseisen ajan ihmisiä.
Joskus uusi nimi auttaa tekemään näkyväksi jotakin, joka on jäänyt harjoituksessa taka-alalle.
Somaattinen jooga voi esimerkiksi muistuttaa siitä, ettei asanan tarkoitus ole vain päästä mahdollisimman syvälle asentoon. Harjoituksen aikana voidaan myös tunnustella, havainnoida ja tehdä valintoja oman kehon kokemuksen perusteella.
Siinä mielessä uusi termi voi olla hyödyllinen.
Samalla on hyvä tuntea joogan omaa historiaa. Muuten saatamme helposti ajatella, että jokainen uudella nimellä esitelty harjoituksen ominaisuus olisi kokonaan uusi keksintö.
Tee tutusta jooga-asennosta kehollinen tutkimus
Tähän ei tarvita erityistä somaattisen joogan tuntia. Voit kokeilla lähestymistapaa seuraavassa tavallisessa hathajoogaharjoituksessasi.
Yksinkertainen harjoitus
- Valitse sinulle tuttu seisoma-asento, esimerkiksi soturi 2.
- Anna asennon ensin löytyä ilman, että tavoittelet sen täydellistä muotoa.
- Huomaa, miten paino jakautuu jalkapohjille.
- Seuraa muutaman hengityksen ajan hengityksen liikettä kehossa.
- Huomaa, missä käytät voimaa ja missä ehkä jännität enemmän kuin tarvitsee.
- Tee yksi pieni muutos ja huomaa, miten kokemus muuttuu.
- Sen sijaan että kysyisit vain “teenko tämän oikein?”, kysy myös: “mitä huomaan juuri nyt?”
Harjoituksen idea ei ole löytää yhtä oikeaa tunnetta. Tarkoitus on harjoitella huomaamista.
Uusi nimi voi johdattaa vanhan asian äärelle
Somaattisen joogan nousua ei tarvitse nähdä vastakohtana perinteisemmälle joogalle. Uudet käsitteet voivat auttaa meitä katsomaan tuttua harjoitusta uudesta näkökulmasta.
Samalla niiden äärellä kannattaa kysyä, mitä joogassa on ollut jo ennen nykyistä termistöä.
Hathajoogassa keho, hengitys ja mieli eivät ole toisistaan irrallisia harjoituksen osia. Asana voi olla paljon enemmän kuin ulospäin näkyvä muoto.
Ehkä somaattisen joogan kiinnostavin viesti ei siksi ole se, että tarvitsemme jälleen uuden joogalajin.
Somaattinen jooga – usein kysytyt kysymykset
Mitä somaattinen jooga on?
Somaattisessa joogassa huomio suunnataan erityisesti liikkeen ja kehon sisäiseen kokemukseen. Harjoituksessa voidaan havainnoida esimerkiksi hengitystä, jännitystä, painoa ja sitä, miltä liike tuntuu sen sijaan, että keskityttäisiin vain asennon ulkoiseen muotoon.
Mitä somaattinen tarkoittaa?
Modernissa somatiikassa soma viittaa elettyyn ja sisältäpäin koettuun kehoon. Kehon kokemusta tarkastellaan siis ensimmäisen persoonan näkökulmasta.
Onko somaattinen jooga sama asia kuin hathajooga?
Ei. Modernilla somatiikalla ja hathajoogalla on erilaiset historialliset taustat. Niissä on kuitenkin yhtymäkohtia, kuten huomion suuntaaminen kehon kokemukseen ja hengityksen merkitys harjoituksessa.
Voiko hathajooga olla somaattista?
Jos somaattisella tarkoitetaan kehon sisäisen kokemuksen tietoista havainnointia, hathajoogaa voidaan harjoitella hyvin somaattisella tavalla. Tätä varten tuntia ei kuitenkaan tarvitse nimetä somaattiseksi joogaksi.
Tarvitseeko somaattiseen joogaan aiempaa joogakokemusta?
Ei välttämättä. Kehon tuntemusten ja hengityksen havainnointia voidaan harjoitella hyvin yksinkertaisissa liikkeissä ja asennoissa. Harjoitus voidaan sovittaa harjoittajan kokemukseen ja tilanteeseen.