Moni tunnistaa tilanteen.
Työpäivä päättyy, mutta energiaa ei tunnu olevan enää mihinkään.
Ajatus liikunnasta tuntuu raskaalta. Kotityöt odottavat. Ystävien tapaaminen ei houkuttele. Harrastukset jäävät väliin.
Usein ainoa asia, mitä tekee mieli, on istahtaa sohvalle ja yrittää selvitä illasta.
Satunnainen väsymys kuuluu elämään. Mutta jos työpäivän jälkeen on jatkuvasti täysin poikki, keho voi yrittää kertoa jotain tärkeää.
Työpäivän jälkeen ei jaksa enää mitään
Moni alkaa pohtia: onko tämä normaalia?
Joskus kyse voi olla tavallisesta väsymyksestä. Pitkä päivä, huonosti nukuttu yö tai poikkeuksellisen raskas työviikko voi väsyttää ketä tahansa.
Mutta jos sama toistuu päivästä toiseen, kyse voi olla kuormituksen kasautumisesta, palautumisen puutteesta tai siitä, että hermosto käy jatkuvasti ylikierroksilla.
Silloin väsymystä ei kannata ohittaa vain kiireen tai arjen normaalina osana.
Jatkuvaa väsymystä ei kannata jäädä vain odottelemaan
Jos olet pitkään täysin poikki työpäivien jälkeen, uni ei virkistä, olo on poikkeuksellisen uupunut tai väsymykseen liittyy muita oireita, on hyvä tarkistaa terveydentila terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Jatkuvan väsymyksen taustalla voi olla monia syitä, kuten unihäiriöitä, anemiaa, kilpirauhasen toimintahäiriöitä, hormonaalisia muutoksia, pitkäaikaista stressiä tai muuta terveydellistä kuormitusta. Jooga ja palautumista tukevat harjoitukset voivat tukea hyvinvointia, mutta ne eivät korvaa lääketieteellistä arviota silloin, kun oireet ovat pitkittyneet tai voimakkaita.
Työ ei kuormita enää vain kehoa
Moni ajattelee edelleen, että väsymys syntyy fyysisestä työstä.
Todellisuudessa suuri osa nykyajan työstä kuormittaa ennen kaikkea aivoja ja hermostoa.
Työpäivän aikana voi olla:
• jatkuvia keskeytyksiä
• sähköposteja
• Teams-palavereita
• asiakastilanteita
• päätöksentekoa
• aikapaineita
• vastuuta
• informaatiotulvaa
Vaikka keho istuisi paikallaan, hermosto tekee jatkuvasti töitä. Päivän päätteeksi ihminen voi olla henkisesti niin kuormittunut, että energiaa ei tunnu jäävän enää muuhun.
Hermosto voi käydä ylikierroksilla koko päivän
Stressi ei ole vain tunne.
Stressi on myös fysiologinen tila.
Kun hermosto joutuu jatkuvasti reagoimaan ärsykkeisiin, se voi jäädä valmiustilaan.
Tällöin keho valmistautuu koko ajan toimintaan:
• sydän voi lyödä nopeammin
• hengitys muuttuu pinnallisemmaksi
• lihakset jännittyvät
• tarkkaavaisuus pysyy korkealla
• keho tuntuu olevan jatkuvasti valmiina reagoimaan
Lyhytaikaisesti tämä on hyödyllistä. Ongelma syntyy silloin, kun tila jatkuu päivästä toiseen.
Jos haluat ymmärtää tarkemmin, miten hermoston ylivireys voi näkyä arjessa, lue myös artikkeli Hermoston ylivireys – oireet ja rauhoittaminen .
Stressin kehollisista oireista voit lukea lisää artikkelista Miten stressi näkyy kehossa? .
Miksi työpäivän jälkeen väsyttää niin paljon?
Väsymyksen taustalla voi olla useita tekijöitä.
Jatkuva keskittyminen
Aivot kuluttavat paljon energiaa. Päivän aikana tehty ongelmanratkaisu, päätöksenteko ja keskittyminen voivat väsyttää enemmän kuin moni ymmärtää.
Keskeytykset
Jokainen keskeytys pakottaa aivot vaihtamaan tehtävää. Jatkuva tehtävästä toiseen siirtyminen lisää kuormitusta ja voi saada päivän tuntumaan sirpaleiselta.
Sosiaalinen kuormitus
Asiakastyö, esihenkilötyö ja jatkuva vuorovaikutus voivat kuluttaa energiaa erityisesti silloin, kun palautumisaikaa ei ole riittävästi.
Stressi
Pitkittynyt stressi voi pitää hermoston jatkuvassa valmiustilassa. Silloin työpäivä ei kuormita vain työaikana, vaan keho kantaa kuormitusta mukanaan myös kotiin.
Aivot
Jatkuva päätöksenteko, keskittyminen ja keskeytykset voivat väsyttää voimakkaasti, vaikka työ ei olisi fyysisesti raskasta.
Hermosto
Jos hermosto käy koko päivän ylikierroksilla, työpäivän jälkeinen uupumus voi olla voimakasta.
Palautuminen
Jos palautumista ei tapahdu päivän aikana eikä illalla, kuormitus alkaa helposti kasautua.
Milloin kyse ei ole enää normaalista väsymyksestä?
Kaikki väsyvät joskus.
Mutta seuraavat merkit voivat kertoa siitä, että kuormitusta on kertynyt liikaa:
• et jaksa harrastaa
• et jaksa tavata ihmisiä
• viikonloppu ei tunnu riittävän palautumiseen
• loma ei palauta
• uni ei virkistä
• ärsyynnyt helposti
• tunnet jatkuvaa uupumusta
• työpäivän jälkeen et jaksa enää mitään
Jos nämä oireet jatkuvat pitkään, niitä ei kannata sivuuttaa.
Jos uni ei virkistä, lue myös artikkeli Miksi uni ei korjaa väsymystä? .
Jos loma tai viikonloppu ei tunnu palauttavan, tutustu artikkeliin Miksi palautuminen ei onnistu vaikka lomaa olisi? .
Työpäivän jälkeen alkaa usein toinen työvuoro
Monelle työpäivä ei pääty siihen, kun tietokone sulkeutuu.
Edessä voivat olla:
• lasten harrastukset
• ruoanlaitto
• kodinhoito
• asioiden järjestely
• läheisistä huolehtiminen
• arjen jatkuva koordinointi
Palautumiselle jää hyvin vähän tilaa. Keho voi olla jatkuvasti tekemisen tilassa ilman todellista hengähdystaukoa.
Vaihdevuodet voivat lisätä kuormituksen tunnetta
Moni nainen huomaa työpäivän jälkeisen uupumuksen lisääntyvän esivaihdevuosien ja vaihdevuosien aikana.
Hormonaaliset muutokset voivat vaikuttaa unen laatuun, palautumiseen, stressinsietokykyyn ja energiatasoihin.
Jos taustalla on sekä työkuormitusta että hormonaalisia muutoksia, vaikutukset voivat voimistaa toisiaan.
Siksi työpäivän jälkeinen uupumus ei aina johdu pelkästään työstä.
Jos mietit, liittyvätkö oireesi enemmän työuupumukseen vai hormonaalisiin muutoksiin, lue myös artikkeli Burnout vai vaihdevuodet? .
Väsymys, univaikeudet, ärtyneisyys ja palautumisen vaikeus voivat liittyä sekä pitkittyneeseen stressiin että vaihdevuosiin.
Palautuminen ei ala vasta viikonloppuna
Moni yrittää selvitä arjesta viikonloppuun asti.
Ongelma on siinä, että hermosto tarvitsee palautumista päivittäin.
Jos palautuminen jää jatkuvasti viikonlopun varaan, kuormitus alkaa helposti kasautua.
Siksi pienetkin palautumisen hetket päivän aikana voivat olla merkityksellisiä.
Mitä työpäivän jälkeen kannattaa tehdä?
Palautuminen ei välttämättä tarkoita täydellistä paikallaanoloa.
Monelle auttaa enemmän:
• rauhallinen kävely
• kevyt liikunta
• jooga
• hengitysharjoitukset
• luonnossa oleminen
• hetki ilman puhelinta
• hiljaisuus
• rauhallinen iltarutiini
Tärkeintä on, että hermosto saa viestin siitä, että jatkuva valmiustila voi hetkeksi päättyä.
Wisdomyoga® – Joogaohjelma kehon ja mielen hyvinvointiin
Wisdomyoga on vaiheittain etenevä joogaohjelma, joka auttaa lisäämään liikkuvuutta, vahvistamaan kehoa, rauhoittamaan hermostoa ja syventämään keho-mieli-yhteyttä lempeällä tavalla.
Kehon hyvinvointi
Ohjelma tukee erityisesti selän, rangan, liikkuvuuden, ryhdin ja kehollisen tasapainon vahvistumista.
Stressinhallinta & hermosto
Hengitysharjoitukset, restoratiiviset elementit ja meditatiivinen harjoittelu auttavat rauhoittumaan ja palautumaan.
Sisäinen matka
Harjoittelun aikana vahvistuvat myötätunto, läsnäolo, itsen kuuntelu ja terve suhde omiin rajoihin.
Ohjelma sisältää joogaharjoituksia, hengitystekniikoita, hermostoa rauhoittavia harjoitteita sekä selän ja kehon hyvinvointia tukevia sisältöjä. Harjoitukset ovat saatavilla Burnout to Balance -sovelluksen kautta.
Miten työnantaja voi tukea palautumista?
Työhyvinvointi ei synny pelkästään yksilön vastuulla.
Myös työpaikalla voidaan vaikuttaa kuormitukseen ja palautumiseen.
Työnantaja voi tukea palautumista esimerkiksi:
• työmäärän hallinnalla
• riittävillä tauoilla
• palautumisen huomioimisella
• työpaikkajoogalla
• palauttavilla TYHY-päivillä
• hengitys- ja palautumisharjoituksilla
• psykologisesti turvallisella työilmapiirillä
Kun palautuminen huomioidaan jo työpäivän aikana, kuormitus ei pääse samalla tavalla kasaantumaan iltaan, viikonloppuun ja lomaan.
Työhyvinvoinnin näkökulmasta voit lukea myös artikkelin Miten rakentaa oikeasti palauttava TYHY-päivä? .
Jos etsit joogaa työyhteisölle, tutustu myös sivuun Työpaikkajooga yrityksille .
Palautuminen ei ole laiskuutta
Moni kokee syyllisyyttä levosta.
Silti palautuminen on yksi tärkeimmistä hyvinvoinnin peruspilareista.
Keho ei ole rakennettu jatkuvaan suorittamiseen.
Joskus kaikkein tärkein asia työpäivän jälkeen ei ole tehdä enemmän. Vaan antaa hermostolle mahdollisuus rauhoittua.
Jos olet jatkuvasti täysin poikki työpäivän jälkeen
Silloin kannattaa pysähtyä hetkeksi kuuntelemaan, mitä keho yrittää kertoa.
Kyse ei välttämättä ole heikkoudesta.
Kyse voi olla siitä, että kuormitusta on kertynyt enemmän kuin palautumista.
Ja silloin ratkaisu ei yleensä löydy puristamalla vielä vähän kovempaa.
Usein ensimmäinen askel palautumiseen on juuri päinvastainen: hidastaminen, hengittäminen ja hermoston tukeminen takaisin tasapainoon.
Kaipaatko selkeää polkua palautumiseen?
Burnout to Balance auttaa rakentamaan palautumista lempeästi kehon, hengityksen, hermoston ja joogan kautta. Valmennus sopii sinulle, joka kaipaat rauhallista ja kokonaisvaltaista tukea pitkään jatkuneen kuormituksen jälkeen.