Moni elää arkea rytmissä, jossa maanantaista perjantaihin selviydytään ja viikonloppuna yritetään palautua.
Ajatellaan, että kunhan pääsen viikonloppuun, saan viimein levätä. Silloin ehtii nukkua pidempään, olla kotona, tehdä omia asioita ja kerätä voimia seuraavaan viikkoon.
Silti moni huomaa sunnuntai-iltana saman tunteen: olo ei olekaan palautunut.
Maanantai lähestyy, keho tuntuu edelleen väsyneeltä ja mieli voi olla levoton jo ennen kuin uusi työviikko on edes alkanut.
Työhyvinvointi ei ole sitä, että työntekijä jaksaa juuri ja juuri viikonloppuun asti. Työhyvinvointi on sitä, että palautumista voi tapahtua myös arjen keskellä.
Miksi viikonloppu ei aina palauta?
Viikonloppu voi olla tärkeä hengähdystauko, mutta se ei aina riitä korjaamaan viikon aikana kertynyttä kuormitusta.
Jos työpäivät ovat täynnä kiirettä, keskeytyksiä, sosiaalista kuormitusta, päätöksentekoa ja jatkuvaa tavoitettavuutta, hermosto voi olla valmiustilassa päivästä toiseen.
Silloin palautuminen ei tapahdu automaattisesti heti, kun perjantai-ilta alkaa.
Keho voi olla viikonloppuna kotona, mutta hermosto voi jatkaa kierroksilla.
Hermosto ei palaudu kahdessa päivässä, jos kuormitus on jatkunut pitkään
Lyhytaikainen kuormitus voi helpottua nopeasti, jos keho saa riittävästi lepoa.
Mutta jos stressiä on jatkunut viikkoja, kuukausia tai vuosia, hermosto ei välttämättä palaudu kahdessa päivässä.
Pitkittynyt stressi voi muuttaa kehon perustilaa. Ihminen voi tottua siihen, että on jatkuvasti vähän varuillaan, vähän kiireessä, vähän jännittynyt ja vähän jäljessä.
Silloin viikonloppu voi tuntua liian lyhyeltä, koska keho tarvitsee enemmän kuin vain tauon työstä. Se tarvitsee kokemuksen siitä, että nyt on turvallista päästää irti.
Miksi maanantaina väsyttää?
Moni tunnistaa maanantaiväsymyksen.
Se voi näkyä niin, että herää jo valmiiksi väsyneenä, olo tuntuu tahmealta ja ajatus alkavasta työviikosta kuormittaa ennen kuin työpäivä on edes alkanut.
Maanantaiväsymykseen voi liittyä esimerkiksi:
• sunnuntai-illan levottomuutta
• vaikeutta nukahtaa ennen työviikkoa
• tunnetta, ettei viikonloppu riittänyt
• ärtyneisyyttä
• matalaa mielialaa
• kehon jännittyneisyyttä
• ajatusta siitä, että “taas pitää jaksaa”
Jos tämä toistuu viikosta toiseen, kyse voi olla merkistä siitä, että palautuminen ei toteudu riittävästi arjen aikana.
Jos tunnistat työpäivän jälkeisen voimakkaan väsymyksen, lue myös artikkeli Miksi olen täysin poikki työpäivän jälkeen? .
Jos uni ei virkistä, tutustu myös artikkeliin Miksi uni ei korjaa väsymystä? .
Viikonloppukin voi olla kuormittava
Viikonloppu ei aina tarkoita lepoa.
Monelle viikonloppu on aikaa, jolloin yritetään hoitaa kaikki se, mihin viikolla ei ole ollut energiaa tai aikaa.
Viikonloppuun voi kasaantua:
• kotityöt
• ruokaostokset
• lasten harrastukset
• sosiaaliset menot
• läheisistä huolehtiminen
• kodin järjestäminen
• keskeneräiset asiat
• paine tehdä viikonlopusta “onnistunut”
Jos viikonloppu täyttyy suorittamisesta, hermosto ei välttämättä saa palautumiseen tarvittavaa rauhaa.
Palautumista ei voi siirtää loputtomasti viikonloppuun
Moni yrittää jaksaa arjessa ajattelemalla, että palautuu sitten viikonloppuna.
Mutta jos kuormitusta tulee viitenä päivänä ja palautumista vain yhtenä tai kahtena päivänä, kehon voi olla vaikea saada tasapainoa takaisin.
Palautuminen ei ole vain vapaa-ajan asia.
Hermosto tarvitsee pieniä rauhoittumisen hetkiä myös työpäivän aikana, työpäivän jälkeen ja ennen nukkumaanmenoa.
Arki
Palautumista ei kannata jättää vain viikonlopun varaan. Keho tarvitsee pieniä hengähdyksiä myös arjen keskellä.
Hermosto
Jos hermosto on pitkään ylivireä, kaksi vapaapäivää ei välttämättä riitä palauttamaan tasapainoa.
Työhyvinvointi
Työhyvinvointi vahvistuu, kun palautuminen huomioidaan jo työpäivän rakenteissa eikä vasta vapaalla.
Sunnuntai-illan ahdistus voi kertoa palautumisen puutteesta
Sunnuntai-illan levottomuus on monelle tuttu ilmiö.
Vaikka viikonloppu ei olisi ollut erityisen raskas, keho voi alkaa valmistautua tulevaan työviikkoon jo etukäteen.
Mieli alkaa käydä läpi tulevia tehtäviä, sähköposteja, palavereita ja velvollisuuksia. Keho voi jännittyä, hengitys muuttua pinnallisemmaksi ja uni viivästyä.
Tämä voi kertoa siitä, että hermosto ei koe arkea riittävän turvalliseksi tai hallittavaksi. Silloin palautuminen tarvitsee enemmän tukea kuin vain viikonlopun.
Jos palautuminen ei tunnu onnistuvan edes lomalla, lue myös artikkeli Miksi palautuminen ei onnistu vaikka lomaa olisi? .
Stressin kehollisista merkeistä voit lukea lisää artikkelista Miten stressi näkyy kehossa? .
Vaihdevuodet voivat hidastaa palautumista
Moni 40+ tai 45+ nainen huomaa, että palautuminen ei enää tapahdu samalla tavalla kuin ennen.
Esivaihdevuodet ja vaihdevuodet voivat vaikuttaa uneen, stressinsietokykyyn, energiatasoihin ja kehon kykyyn palautua.
Jos taustalla on samaan aikaan työkuormitusta, arjen vastuuta ja hormonaalisia muutoksia, viikonloppu voi tuntua erityisen riittämättömältä palautumiseen.
Siksi jatkuvaa väsymystä, aamuyön heräilyä, hermostuneisuutta tai palautumisen hidastumista ei kannata automaattisesti selittää vain kiireellä.
Jos pohdit, liittyvätkö oireet enemmän työuupumukseen vai hormonaalisiin muutoksiin, lue myös artikkeli Burnout vai vaihdevuodet? .
Väsymys, univaikeudet, ärtyneisyys ja palautumisen vaikeus voivat liittyä sekä pitkittyneeseen stressiin että vaihdevuosiin.
Pitkittynyttä väsymystä ei kannata jäädä vain odottelemaan
Jos olet jatkuvasti väsynyt, viikonloppu ei palauta, uni ei virkistä tai olo on poikkeuksellisen uupunut, on hyvä tarkistaa terveydentila terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Väsymyksen taustalla voi olla monia syitä, kuten unihäiriöitä, anemiaa, kilpirauhasen toimintahäiriöitä, hormonaalisia muutoksia, pitkäaikaista stressiä tai muita terveydellisiä tekijöitä. Jooga ja palautumista tukevat harjoitukset voivat tukea hyvinvointia, mutta ne eivät korvaa lääketieteellistä arviota.
Miten palautumista voi tukea jo arjen keskellä?
Palautumisen ei tarvitse alkaa vasta viikonloppuna.
Pienilläkin hetkillä voi olla merkitystä, jos ne toistuvat arjessa säännöllisesti.
Palautumista voi tukea esimerkiksi:
• rauhallisilla hengitysharjoituksilla
• kevyellä liikkeellä
• joogalla
• luonnossa olemisella
• ruutukuorman vähentämisellä
• selkeillä tauoilla
• iltarutiinien rauhoittamisella
• kuormituksen rehellisellä tarkastelulla
Tärkeintä ei ole tehdä lisää asioita, vaan antaa keholle ja hermostolle mahdollisuus siirtyä pois jatkuvasta valmiustilasta.
Wisdomyoga® – Joogaohjelma kehon ja mielen hyvinvointiin
Wisdomyoga on vaiheittain etenevä joogaohjelma, joka auttaa lisäämään liikkuvuutta, vahvistamaan kehoa, rauhoittamaan hermostoa ja syventämään keho-mieli-yhteyttä lempeällä tavalla.
Kehon hyvinvointi
Ohjelma tukee erityisesti selän, rangan, liikkuvuuden, ryhdin ja kehollisen tasapainon vahvistumista.
Stressinhallinta & hermosto
Hengitysharjoitukset, restoratiiviset elementit ja meditatiivinen harjoittelu auttavat rauhoittumaan ja palautumaan.
Sisäinen matka
Harjoittelun aikana vahvistuvat myötätunto, läsnäolo, itsen kuuntelu ja terve suhde omiin rajoihin.
Ohjelma sisältää joogaharjoituksia, hengitystekniikoita, hermostoa rauhoittavia harjoitteita sekä selän ja kehon hyvinvointia tukevia sisältöjä. Harjoitukset ovat saatavilla Burnout to Balance -sovelluksen kautta.
Mitä työnantaja voi oppia tästä?
Työhyvinvointi ei voi perustua siihen, että työntekijät sinnittelevät viikonloppuun asti.
Jos palautuminen tapahtuu vain vapaa-ajalla, kuormituksen juurisyyt voivat jäädä huomaamatta.
Työpaikoilla olisi tärkeää tarkastella sitä, miten työpäivä rakentuu: onko tauoille tilaa, onko kuormitus realistista, onko palautuminen sallittua ja löytyykö työyhteisöstä keinoja rauhoittaa hermostoa myös työpäivän aikana.
Palauttavat TYHY-päivät, työpaikkajooga, hengitysharjoitukset ja kehonhuolto voivat olla osa kokonaisuutta, mutta tärkeintä on laajempi ymmärrys siitä, että palautuminen on osa kestävää työkykyä.
Työhyvinvoinnin näkökulmasta voit lukea myös artikkelin Miten rakentaa oikeasti palauttava TYHY-päivä? .
Jos etsit joogaa työyhteisölle, tutustu myös sivuun Työpaikkajooga yrityksille .
Jos viikonloppu ei enää riitä palautumiseen
Silloin kannattaa pysähtyä kuuntelemaan, mitä keho yrittää kertoa.
Kyse ei välttämättä ole siitä, että et osaisi levätä.
Kyse voi olla siitä, että kuormitusta on kertynyt enemmän kuin palautumista.
Silloin ratkaisu ei välttämättä löydy siitä, että yrität levätä tehokkaammin viikonloppuna.
Usein ensimmäinen askel on tuoda palautumista pieninä hetkinä takaisin arkeen: hengitykseen, kehoon, taukoihin, uneen ja siihen, että hermosto saa toistuvasti viestin turvallisuudesta.
Kaipaatko selkeää polkua palautumiseen?
Burnout to Balance auttaa rakentamaan palautumista lempeästi kehon, hengityksen, hermoston ja joogan kautta. Valmennus sopii sinulle, joka kaipaat rauhallista ja kokonaisvaltaista tukea pitkään jatkuneen kuormituksen jälkeen.