Faskioista puhutaan nyt kaikkialla. On faskiakäsittelyä, faskiaharjoittelua, faskiarullia ja faskiajoogaa. Mutta mitä faskiajooga oikeastaan tarkoittaa? Ja tarvitseeko faskia todella oman joogamuodon?
Kysymys on kiinnostava, koska faskia ei ole kehoon ilmestynyt uusi rakenne. Sidekudokset ovat olleet mukana jokaisessa jooga-asennossa kauan ennen kuin joogastudioiden tuntikalentereihin ilmestyi sana faskiajooga.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että faskiajooga olisi vain uusi nimi vanhalle harjoitukselle. Moderni tieto faskioista on tuonut uusia tapoja tarkastella liikettä, kuormitusta ja kehon eri rakenteiden yhteistoimintaa.
Siksi faskiajoogaa kannattaa katsoa hieman pintaa syvemmältä: mikä siinä on uutta, mikä tuttua ja mitä faskioiden ymmärtäminen voi tuoda tavalliseen joogaharjoitukseen?
Mitä faskia tarkoittaa?
Faskialla tarkoitetaan sidekudosta, jota on eri puolilla kehoa. Faskiarakenteet ympäröivät ja yhdistävät esimerkiksi lihaksia ja muita kudoksia sekä osallistuvat kehon rakenteelliseen tukeen ja voimien välittymiseen liikkeessä.
Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei kehoa ole kovin mielekästä ajatella vain kokoelmana toisistaan irrallisia lihaksia. Kun nostat käden, kierrät vartaloa tai astut jooga-asentoon, liike syntyy useiden kudosten ja rakenteiden yhteistyönä.
Faskioiden tutkiminen onkin vaikuttanut siihen, miten kehon liikettä nykyään hahmotetaan. Huomio ei ole aina vain yhdessä lihaksessa, vaan siinä, miten liike välittyy laajemmassa kokonaisuudessa.
Faskia ei ole erillinen osa, jonka voisi harjoittaa irrallaan muusta kehosta. Lihakset, sidekudokset, nivelet ja hermosto toimivat liikkeessä yhdessä.
Mitä faskiajooga on?
Faskiajoogalle ei ole yhtä maailmanlaajuisesti määriteltyä harjoitusjärjestelmää. Eri opettajat ja koulukunnat voivat käyttää nimeä hieman erilaisista harjoituksista.
Tyypillisesti faskiajoogassa joogaharjoitusta tarkastellaan sidekudosten ja koko kehon liikkeen näkökulmasta. Harjoituksessa voidaan käyttää esimerkiksi erilaisia liikesuuntia, pitkäkestoisempia asentoja, dynaamista liikettä tai perinteisestä asanasta hieman poikkeavia variaatioita.
Tärkeää on kuitenkin huomata, ettei sana faskiajooga yksin kerro täsmälleen, millainen tunti on. Samoin kuin monissa muissakin nykyjoogan suuntauksissa, sisältö riippuu paljon opettajasta ja siitä, millaiseen faskia-ajatteluun harjoitus perustuu.
Faskiat ovat mukana myös tavallisessa joogaharjoituksessa
Kun harjoittelemme joogaa, emme käytä vain lihaksia.
Asanaan meneminen, siinä pysyminen ja asennosta poistuminen kuormittavat ja liikuttavat kehon rakenteita kokonaisuutena. Sidekudokset ovat osa tätä kokonaisuutta riippumatta siitä, kutsutaanko harjoitusta hathajoogaksi, yinjoogaksi, faskiajoogaksi vai yksinkertaisesti joogaksi.
Tämä on tärkeä ero.
Ei ole olemassa tilannetta, jossa tavallinen jooga käyttäisi vain lihaksia ja faskiajooga yhtäkkiä ottaisi faskiat mukaan harjoitukseen. Kehon kudokset eivät toimi näin erillään toisistaan.
Jokainen asana tapahtuu kehossa, jossa faskiat ovat mukana. Faskiajoogan erityisyys on ennen kaikkea siinä, mihin harjoituksessa kiinnitetään huomiota ja miten liikettä rakennetaan.
Moderni faskiatieto muuttaa tapaa katsoa liikettä
Jos faskiat ovat aina olleet mukana joogassa, voisi helposti päätellä, ettei faskia-ajattelussa ole mitään uutta. Sekään ei olisi aivan oikein.
Faskioita koskeva tutkimus ja moderni anatominen ymmärrys ovat tuoneet liikuntaan uusia näkökulmia. Kehoa tarkastellaan yhä enemmän kokonaisuutena, jossa kuormitus ja liike eivät pysähdy yhden lihaksen rajalle.
Tämä voi vaikuttaa myös siihen, miten jooga-asanoita opetetaan. Harjoituksessa voidaan kiinnostua esimerkiksi siitä, tarvitseeko jokaisen asennon näyttää aina samalta, mitä tapahtuu kun liikkeen suuntaa hieman muutetaan tai miten keho reagoi erilaisiin kuormituksiin.
Tässä mielessä moderni faskianäkökulma voi rikastaa joogaharjoitusta. Se ei välttämättä korvaa vanhaa tapaa harjoitella, vaan tarjoaa yhden uuden linssin kehon tarkasteluun.
Voiko joogalla todella “avata faskioita”?
Faskioihin liittyvässä hyvinvointipuheessa käytetään paljon ilmaisuja kuten faskioiden avaaminen, vapauttaminen tai jumien poistaminen.
Ne voivat olla kokemusta kuvaavia ilmaisuja, mutta anatomisesti ne ovat helposti liian yksinkertaistavia. Kehossa ei ole yhtä yksittäistä “faskiajumia”, joka joogaliikkeellä vain avataan.
Liike ja harjoittelu kuormittavat kudoksia, ja keho mukautuu kuormitukseen ajan myötä. Samalla liikkuvuuteen ja liikkeen kokemukseen vaikuttavat monet muutkin asiat kuin faskia: esimerkiksi lihakset, nivelet, hermosto, aikaisempi harjoittelu ja yksilöllinen anatomia.
Tämä ei tee kokemuksesta vähemmän todellista. Se muistuttaa vain siitä, että ihmiskeho on monimutkaisempi kuin yksi trendikäs anatominen käsite.
Miten faskiajooga liittyy hathajoogaan?
Hathajoogan asanaharjoituksessa kehoa liikutetaan moniin suuntiin. Harjoitus voi sisältää eteentaivutuksia, taaksetaivutuksia, kiertoja, sivutaivutuksia, tasapainoa, voimaa ja erilaisia nivelten liikeratoja.
Kaikissa näissä liikkeissä myös sidekudokset ovat mukana.
Hathajoogan harjoittajan ei siis tarvitse siirtyä erilliseen faskiajoogaan saadakseen keholleen monipuolista liikettä. Faskioiden näkökulma voi kuitenkin auttaa katsomaan tuttua asanaharjoitusta uudella tavalla.
Esimerkiksi täydellisen asennon tavoittelun sijaan voidaan kiinnostua siitä, miltä erilaiset variaatiot tuntuvat kehossa ja millainen liikerata sopii juuri omalle anatomialle.
Jos haluat lukea lisää hathajoogan laajemmasta taustasta, tutustu artikkeliin Joogatyylit ja miksi hatha jooga on kaiken pohjalla .
Faskiajooga ja kehotietoisuus kohtaavat helposti
Faskioista kiinnostuminen voi muuttaa harjoitusta myös toisella tavalla. Kun huomio ei ole vain asanan ulkoisessa muodossa, harjoittaja alkaa usein tarkkailla tarkemmin sitä, miltä liike tuntuu omassa kehossa.
Missä liike tuntuu? Mitä tapahtuu, jos asentoa hieman muuttaa? Onko liikkeessä tilaa hengittää? Tuntuuko toinen puoli erilaiselta kuin toinen?
Tässä faskia-ajattelu kohtaa myös nykyisen kiinnostuksen somaattiseen ja kehollisesti tietoiseen harjoitteluun.
Jos aihe kiinnostaa, voit lukea myös artikkelin Somaattinen jooga – uusi trendi vai jotain, mitä joogassa on tehty aina? .
Tarvitseeko faskia siis oman joogamuodon?
Ei ole yhtä oikeaa vastausta.
Kehon näkökulmasta faskiat eivät tarvitse erillistä joogamuotoa ollakseen mukana harjoituksessa. Ne ovat osa kehoa ja osallistuvat liikkeeseen joka tapauksessa.
Harjoittelun näkökulmasta faskiajooga voi silti olla hyödyllinen nimi. Se kertoo, että tunnilla liikettä tarkastellaan erityisesti sidekudosten, kehon kokonaisuuden ja usein myös monipuolisten liikesuuntien kautta.
Uusi nimi voi myös herättää kiinnostuksen. Ihminen, joka ei muuten hakeutuisi joogaan, saattaa löytää faskiajoogan kehonhuollon kautta ja huomata samalla löytäneensä joogan.
Kannattaako faskiajoogaa kokeilla?
Jos faskiajooga herättää kiinnostuksesi, sitä voi hyvin kokeilla. Uusi näkökulma voi auttaa huomaamaan omasta kehosta asioita, joihin tavallisessa harjoituksessa ei ole tullut kiinnittäneeksi huomiota.
Tunnin nimeä tärkeämpää on kuitenkin jälleen se, miten harjoitus toteutetaan ja sopiiko se sinulle.
Joogamuotojen määrän kasvaessa tämä on hyvä muistaa yleisemminkin. Uusi nimi ei automaattisesti tarkoita kokonaan uutta harjoitusta, mutta se voi tuoda tuttuun joogaan kiinnostavan uuden painotuksen.
Jos eri joogamuotojen välillä valitseminen tuntuu vaikealta, lue myös Mikä jooga sopii minulle? .
Faskia ei ole uusi – tapa puhua siitä on
Faskiajooga kertoo hyvin siitä, miten jooga elää ajassa. Kun ymmärrys ihmiskehosta muuttuu, myös vanhaa harjoitusta voidaan katsoa uusista näkökulmista.
Moderni faskiatieto voi tuoda joogaan kiinnostavia ajatuksia kehon kokonaisuudesta, liikkeen variaatiosta ja yksilöllisestä anatomiasta.
Samalla kaikkea ei tarvitse rakentaa uudelleen. Joogassa kehoa on liikutettu, havainnoitu ja tutkittu kauan ennen kuin sana faskia tuli osaksi nykyistä hyvinvointikieltä.
Faskiajooga – usein kysytyt kysymykset
Mitä faskiajooga on?
Faskiajooga on nimitys joogaharjoituksille, joissa liikettä tarkastellaan erityisesti sidekudosten ja kehon kokonaisuuden näkökulmasta. Kyseessä ei ole yksi maailmanlaajuisesti standardoitu joogamenetelmä.
Mitä faskia tarkoittaa?
Faskia on sidekudosta, jota on eri puolilla kehoa. Faskiarakenteet ympäröivät ja yhdistävät kehon rakenteita ja osallistuvat muun muassa rakenteelliseen tukeen ja voimien välittymiseen liikkeessä.
Vaikuttaako tavallinen jooga faskioihin?
Faskiat ovat mukana kehon liikkeessä riippumatta siitä, millä nimellä harjoitusta kutsutaan. Myös tavallisessa asanaharjoituksessa kehon sidekudokset osallistuvat liikkeeseen ja kuormitukseen.
Onko faskiajooga sama asia kuin yinjooga?
Ei. Yinjoogassa pitkäkestoiset asennot ja vähäinen lihastyö ovat keskeisiä harjoituksen piirteitä. Faskiajooga voi sisältää myös dynaamisempaa liikettä ja erilaisia liikesuuntia. Käytännöt vaihtelevat kuitenkin opettajasta riippuen.
Voiko joogalla avata faskioita?
“Faskioiden avaaminen” on yleinen hyvinvointikielessä käytetty ilmaus, mutta se yksinkertaistaa sitä, mitä kehossa tapahtuu. Liike kuormittaa ja liikuttaa kehon kudoksia kokonaisuutena, ja liikkuvuuteen vaikuttavat faskioiden lisäksi monet muutkin rakenteet ja tekijät.
Tarvitseeko faskioiden vuoksi harjoittaa juuri faskiajoogaa?
Ei. Faskiat ovat mukana kaikessa liikkeessä. Faskiajooga voi kuitenkin tarjota kiinnostavan tavan tarkastella tuttua joogaharjoitusta sidekudosten ja koko kehon liikkeen näkökulmasta.
Minna | Wisdomyoga
Olen Wisdomyogan perustaja ja joogaopettaja. Kirjoitan joogasta, hengityksestä, palautumisesta ja kehon kuuntelemisesta sekä siitä, miten joogan perinteiset harjoitukset kohtaavat nykyajan hyvinvointikeskustelun.
Onko sinulla kokemusta aiheesta tai heräsikö siitä ajatuksia? Voit jakaa niitä kommenteissa.